Mikähän aamu se oli ku pyörähytin roomsterin käyntiin, käänsin pirssin oikijaan ajosuuntaan ja lähin ajella hyrryyttelemään kohti työpaikkaa. Heti jo alaku metreillä kuulu mahoton kahina ja rotina jostaki pirssin takaosasta. Eka ajatus mun pääsä oli että kertakaikkiaan, rengasko tästä pirssistä irtuaa, tohtiiko tällä aijaa?
No heti kohta ku pihasta kääntyy kavulle tullee eka risteys etteen, misä on pakko vähä niinku hilijentää ja jarrutellakki jottei menis Vatasen lailla kurviin. Onnistuin siinä vallan mainiosti eikä ees luiraillu yhtään, mut se ääni mikä kuulu jarruttaisa takkaa, oli karmivaa.
Mahoton krahina, semmone ku karhijaa metalllia väkipakolla hinkattaan vastakkain niin että säkeeet pöllyää ja metallin käry haisee.
Mun arvio oli että jarrupalat taitaa vanhuuttaan parkua.
No, eipä siinä kummempia. Ilimotin tarkoista pirssin valitustoiminnoista hovikuskille jotta hän hommais ajan pirssilekurille. Ihme kylläki, oli saanu ajan jo samalle päivää ja soitteliki sitte mulle töihin että mihin aikaan meen päiväkojille jotta voipi käyvä sieltä hakemasa pirssin ja viijä sen lekkurille. Ennen iltapäivää oli saanu jo pirssin ajokuntosena takasin ja kävi hakemasa mut kolomen aikoihin töistä.
Roomsteri saikin täyvellisen talavihuollon. Siinä ku oli selevinny pikkusen muitaki vikoja pirssislekurin tutkimuksisa. Jarrupalat ja jarrulevyt ainaki oli laitettu, nehän sitä karmivaa krahinaa oli pitäneet. Oli siihen vaihettu sitte ölijyjä ja suojattimia monenlaisia, että ny pitäs pirssillä pystyä ajelemmaan seuraavat kymmenen-viistoistatuhatta kilsaa ihan huolettomasti. Vai kuis palijohan sitä yksillä ölijyillä saikaan ajella, pitäs tarkistaa, eiku jätän tarkistamisen hovikuskin huoleksi.
Koko talavihuolto nyhti viis satasen pieniksi, sinne meni mun tanttueurot. :)
Mut mieluummin mää ajelen toimivalla pirssillä ku tepastelen uuvesa tantusa. Tantun voi ostaa kesälomalla sitte Unkarista ku sielä ne ei maksakkaan juuri mittään.
Alako hiihtoloma. Oliki viime viikko melekosta säheltämistä ku työtunteja ehti kertymmään reippasesti yli viiskymmentä. Oliki jo vähä haaveisa että työaikataulu pikkasen muuttus, ettei tarvis lähtee joka aamu kuuveksi töihin. Mut se homma kuivu kassaan ku kuivaliha kevättalaven auringosa.
Oli nimittäin päiväkojin työhommista kyse. Pomo kyseli, olisko mulla kiinnostusta jatkaa sammaa puolipäivävirkaa ens syksynä. Sanoin heti että en jatka, ellei työaikoja voija muuttaa. Siinäpä meille kehkeytyi sitte mukava jutustelu työaikojen uusiksi sovittelemisesta.
Pomon kans neuvoteltiin ja puhuttiin että voisin tulla töihin vasta kymmeneksi, ehtisin tekkeen samat hommat mitä nytki teen. Eikä mun tarvis välillä aijaa kotia vaan pääsisin päiväkojilta suoraan menemään perhekojille töihin. Perhekoti kun on kilsan pääsä päiväkojista.
Pienillä järistelyillä saatas uus aikasysteemi varmasti toimimmaan ihan hyvin jos siihen muut työntekijätki sitte omalta osaltaan pikkasen panostas. Noh, koko asiaja oli pomon ja mun välinen epävirallinen suunnitelma vasta. Varsinainen virallisempi keskustelu asijan tiimoilta heillä oli perijantaina aamupäivällä misä päättivät että miten hommat syksyllä jatkuu.
Minähän tein mielesä jo hyvän suunnitelman ja aikataulutin
miten järijstelen työt päiväkojilla. Mihin osastoon meen ensimmäisenä ku
hommat alotan, misä välisä käväsen yläkerran leikkitilat siivoomas,
misä välisä taas lepotilat jne. Suunnitelmisa oli loman aikana tehä
kalenteriin tarkempi aikataulu, mihin on sitte heleppo lisätä ja liittää kaikki keikkahommat. Saapi keralla sellasen kokonaiskuvan miten saa helepoiten ja mukavemmin työt järistettyä.
Tais olla perijantaina puolen päivän jäläkee ku pomo soitteli että mun osalta työt päiväkojilla loppuu toukokuun lopusa. Puolipäivävirka kyllä jatkuu, mut sitä alakaapi tekkeen ihiminen joka on jo töisä kaupungin palakkalistoilla vakituisena työntekijänä. Siirtävät kuulemma jostaki toisesta yksiköstä toiseen, sillä keinon ei tarvi palakata mua " ylimääräsenä" talloon vaan voivat hoitaa asijan niinsanotusti sisäisenä siirtona.
Että se siitä työhomman jatkumisesta, mut eipä tarvi lomalla miettiä työaikataulun tekemisiä. :)
Pikkulikat tulosa hoitoon. Soitteli poika tuosa hetki sitte että millanen ohojelma mummelilla, voisko likat tulla joksiki aikaa mummolaan. Tottahan toki voi, ohan tuosta joku viikko aikaa ku ovat viimeksi olleet. Taijamma likkojen kans väsätä hannatäjinkakkuja.
Tästä se loma lähtee...
Siinäpä niitä iltapäivän aikaan saannoksia, namss....
Mukavia kevätpäiviä vaan sinnekki!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Joulurauhaa, joulurauhaa sitä kaipaa maa, jotta ihimiset sais pelotta vaeltaa. Rauhanruhtinas, joulun Herra antaa rauhan ja ilon sydämeen ...
-
Mennee nämä mun hommat ihan Pelle Pelettoman hommiksi ku alon värkkäämään jotaki aivan hullunkurista juttua. Mää en oo vielä niin kehittyny ...
-
Lyhentykköön tie askeltesi alla. Olokoon tuuli myötäinen matkallasi. Paistakkoon aurinko läpimästi kasvoillesi, lagetkoon saje pehemiä...
-
Indian Marketista löyty kivoja herkkuja Ostin kokeeksi Japanilaisia palleroita jotka kuvan ja tuoteselosteen mukkaan vaikuttas hyviltä. So...
Aina se menee viissatain tai tonni ku ajopelisä käyttää huollossa.
VastaaPoistaHarmilliin toi, ettei työt jatku, mut sua varmaa tarttetaa sit jossai muualla. :)
Mukavaa hiihtolomaa sinne!!
Hyvää lomaa! Hannatädin piparit oli jo lapsena minun suosikkeja. Äiti tuli usein koulusta tullessa talvipimeällä minua vastaan ja taskussa oli tuomisina Hannatädin pipari;) Kaikkea sitä tulee mieleen, siitä on jo aikaa;D
VastaaPoistaOnpa kallista, mutta jarrut on tärkeet autossa ja öljyt kans. Mikä on tanttu? Unkarissa oon myös käynyt, mutten taitanu sitte tanttuun törmätä :d Hyvää hiihtistä!
VastaaPoistaTanttu,eteläpohojalainen sana mikä on suomennettuna leninki tai mekko. Kiitos, hiihtimiä mulla ei oo mut oon harrastanu tuota dementiahiihtua. :)
Poista