Enpä muista ihan tarkkaan kauanko siitä on aikaa, kun sain tilaustyönä tehä muutamia tilikkutöitä. Kauhijan palio en erehy jos sanon että on siitä ainaki 12 vuotta, mielluummin mennee lähemmäs viittätoista.
Mut eipä niillä vuosilla täsä niin merkitystä oo.
Näin jäläkeen päin ku kattelee kuvista, nii käy vaan mielesä miten sitä onkaan ollu kärsivällisyyttä tuommosten tekemiseen. Nyt ei taitas ennään hermot riittää :)
Jokkainen työ alotettiin suunnittelusta. Piti miettiä idea millasen kuvion haluaa tehä, piirrellä erilaisia vaihtoehtoja siitä ruutupaperille. Ruutupaperi oli siitä hyvä kun pysty hyödyntään ruutuja, oli tavallaan valamis pohoja mihin heleppo laskia montako ruutua tuohon suuntaan, montako tähän. Yhtä peittoa varten tein usiamman piirrosmallin, joisa vaihtelin yksittäis kuvioitten järijestystä ja värejä. Kokonaisuuvesta syntyy vallan erilainen jos tummat sävyt ovat suorassa linjassa tai ne on asetettu mukavasti lomittain, kuten alla olevassa Viirit peitossa. Se kait tuosa hommasa niin mielenkiintosta onkin ku saa käyttää mielikuvitustaan. :)
Viherjiän sängynpeiton kuvion idean sain pikkulasten viiristä. Sellanen pikkunen viiri joka on kiinni puukepisä, viiri pyörii mukavasti muksun juostessa. Peiton viiri syntyy kaheksasta tilikusta, joita on aina kahta eri väriä, nelijä kumpastakin. Kuvio syntyy kun yksittäiset neliöt ommellaan toisiinsa kiinni. Kivasti saa hieman kolomiulotteista vaikutelmaa kun on selkeesti vaalee ja tumma väri rinnakkain. Vastapainona rinnalle kuvio josa molemmat sakarat ovat tummempia.
Peittossa on kaikkiaan 24 yksittäistä n. 55 x 55 cm neilöö ( en muista tarkkaa kokoa) joisa kaikisa on nelijä pienempää neliöö. Peini neliö koostuu kahesta sakarasta ja kahesta suorasta palasesta. Pienet neliöt ku ommellaan yhteen syntyy viiri. Tilikkuhin käyteyt kankaat oli kaikki huonekalukankaita. Hieman vahvoja tilikkutyöhän mutta ainakin kestävät käytössä huomattavasti paremmin mitä puuvillaset kankaat.
Tilkkujen leikkamisen tein sarijatyönä. Mulla oli valamis sapluuna sakaraa varten, suoria paloja varten leikkasin pitkän kaitaleen, josta sitten katkasin aina sopivan mittasen pätkän. Taittelin kangasta pari kolome kerrosta päällekkäin , kiinnitin nuppiksilla jottei kangas pääse liikkumaan leikkaamisen aikana. Piirsin sapluunalla sakarat valmiiksi kankaaseen, mikä helpottaa leikkaamista, eikä tuu liian leviät saumanvarat. Sen jäläkeen rullaleikkurilla leikkasin sakarat ja kaitaleet irti, apuna käytin puuviivotinta jota myöten oli hyvä leikata suoraan.
Leikkaamisen jäläkeen otin esille piirretyn ja väritetyn mallin, josta näki mihin järijestykseen palaset pittää laittaa. Laitoin aina yhen isomman neliön palaset sammaan kassaan ompelujärijestykseen. Joten mulla oli työpöyvällä, tai oikeemmin sanottuna olohuoneen lattialla ( oli riittävästi tilaa ) 24 tilikkukassaa joisa kussakin 16 kappaletta tilikkuja. Sitte vaan ompelleen..surrr.....surrr... meni siinä jokunen tunti :)
Kun kaikki neliöt oli saatu kasattua levitin ne olohuoneen lattialle. Jostaki piti penkua mallipaperi taas esille että pystyin laittammaan neliöt siihen järijestykseen miten ne peittoon tullee. Se homma ku oli tehty, kasasin neliöt taas ompelujärijestyses läjään ja siirryin tutuksi tulleelle tuolille. Surrr....surr....
Peitteen reunakaitaleen tein ihan suorista tilikuista. Vuorasin peitteen puuvilla kankaalla ja päällitikkasin käsin vain viirineliöt, siten sain ne hieman " nousemaan irralleen" muusta osasta peitettä.
Ei hassumman näkönen ollenkaan.
Aurinkoista pakkaspäivää!
Eipä niin eikä hassumman tuntunen käytössä, kiitosta vaan! Taitavat olla lähes "ikuisia", kun ei vielä ainakaan näy kulumisen merkkejä....
VastaaPoistaValtava homma on tilkkupeiton tekemises. Mun äitee tekee niit talvel. Siel korves muute meinaa aika kuluu.
VastaaPoista