Ossaanko pysähtyä ja kuunnella?

Loma viikkojen aikana oli ehtiny kertyä pieni pino lehtiä, joista suurin osa oli mainoslehtiä jotka jouti heittää roskiin. Kesäkuun Ristin Voitto lehesä ( nro 26, ilimestyny 25.6. ) oli Markku Ojaniemen kirijotus mikä herätti ajatuksia ja jätti miettimisen aihetta.
Markun kirijotusen otsikkona oli "Hengessä vaeltaminen - haasteita ja harjotteita".
Hän vertasi hengellistä elämää urheiluun. "Jos urheilussa harjoittelun on oltava systemaattista, kokonaisvaltaista, pitkäkestoista ja monipuolista, sen on oltava sitä myös hengellisessä elämässä."
Ojaniemen mukkaan Paavali opettaa Galatian uskovia, että Pyhä Henki on uskonelämän lähe, ja siksi tullee hänen vaikutuksensa näkyä myös uskovan joka päiväsesä elämäsä. Hengesä eläminen on sisäisen ihimisen yhteyttä Jumalaan. Hengesä vaeltaminen on taas enemmänkin se tapa ja tyyli miten elämme.
Se vaikuttaa kaikkeen, asenteisiimme, ihimissuhteisiin, rahan käyttöön.

"Hengessä vaeltaminen on kuitenkin vaikeaa, koska meidän on tehtävä se tässä maailmassa.
Jumalan valtakunnan ja tämän maailman kohtaaminen on aina voimien ja valtojen kohtaamista, koska Jumalan valtakunta haastaa vastapuolen valtakunnan olemassaolollaan."

Ojaniemi selittää, että on suhteellisen heleppo ymmärtää ja tajuta Jumalan tahto sillo ku jokin asija on selekeesti ilimastu Raamatusa. Joitakin asijoita on vaikia ymmärtää ja tajuta, ja niitä tajutaksemme Hengen tullee saaha muuttaa ajatteluamme ja mieltämme jotta voimme ymmärtää Jumalan tahon.
"Sillä ruumiillisesta harjoituksesta on hyötyä vain vähään;mutta jumalisuudessta on hyötyä kaikkeen, sillä  on elämän lupaus, sekä nykyisen että tulevaisen." 1. Tim. 4:8
Vielä Ojaniemi jatkaa, että kuten urheilijatkin hajoittelevat ahkerasti tehden päämäärätietoisesti hommia, samoin se on hengellisen elämän suhteen. Vaikka kyse onkin Hengen työstä ihimisesä on siinä ihimiselläkin oma ossuutensa että kasvaminen etenee. Mikäli asettuu vastahankaan ja lakkaa olemasta kiinnostunu siitä mitä Jumalalla on antamista, ajan olloon sisäinen elämä hiipuu ja kasvu pysähtyy.

 Ossaanko pysähtyä ja kuunnella?"Eräs Raamatun viitoittamista hengellisistä harjoituksisa on hiljentyminen tai oikeammin vetäytyminen henkilökohtaiseen hiljaisuuteen kuuntelemaan ja rukoilemaan Jumalaa."
Ojaniemen mukkaan tämän päivän ihimiselle hiljentyminen on tavattoman vaikijaa. Netin tulo kännyköihin mahollisti sen että pystyttiin kuulokkeitten kautta alakaa kuuntelleen musiikkia ja ohojelmia. Se on lisännyt entisestään sitä tunnetilaa, että kaiken aikaa pittää jotakin tapahtua. Äänet ja meteli ovat oiva keino estää ihimistä hilijentymmään ja pysähtymmään.
Kaiken sen ympäröivän metelin keskellä on monia muita asijoita jotka varastaa meijän aikaa ja huomiota.
Miten kaiken tämän maailman hässäkän keskellä ossaan pysähtyä ja kuunnella? En kai muuten kuin harijottelemalla sitä.
Markku oli teheny oppilailleen pienen testsin. Hän oli pyytäny heitä vetäytymmään 20 minnuutiksi yksinäisyyteen, hilijasuuteen, niin ettei ollu mittään ääniä eikä mussiikkia. Viijen minnuutin päästä oli jonku jo pitäny laittaa musiikkia kuulummaan, toiset taas oli suunnitelleet mielessään jotakin tekemistä, eivät yksinkertasesti osanneet vaan olla. Rauhottuminen ja hilijentyminen on vaikijaa, mut sitä on hyvä harijotella.

Erään laulun kertosäkkeesä on sanat, hiljaisuudessa Jumala puhuu. Kuullakseen tuon puhheen on mentävä hilijaisuuteen, irrottautua tämän maailman metelistä ja menosta. - Mitäpä jos kokkeiltaisiin?