keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Lomailijan elämä on näkemistä ja tekemistä

Miten minä nautinkaan siitä, että aurinko paistaa ja lomailija saa ottaa rennosti ja löhötellä auringosa mielinmäärin. Voi mennä uimaan sillon ku siihen tullee mahollisuus tai olla menemättä. Halutessaan voi vetästä hyvät kävelykengät jalakaansa ja lähtiä mittaileen katuja, kahtelemmaan kaupungin elämää ja nähtävyyksiä.
Välttämättä ei tarvi olla tarkkaan tievosa mihin, tai mitä ollaan menosa kahtommaan. Vastaan voi tulla mielenkiintosen näkönen portaikko joka nousee jonnekin, 'mennääkö tuosta, kahtotaan mihin siitä pääsee' -periaatteella on mukava kulijeskella.
Mielenkiintosta nähtävää riittää koko päiväksi, mutta ihan yhteen mennoon ei koko päivää jaksa kävellä. Pieniä taukoja ku pittää sopivin vällein niin ei käy  lomailijan "työ" liijan raskaaksi. Kaks, kolome tuntia ku käveleskellee aamupäivän ainakana ja iltasella toisen mokoman, niin ehtiipä siitä päivän aikana jo monen monta askelta ottammaan.

Tänäänkin aamupäivällä meillä oli oikeen mielenkiintonen reitti. Käveltiin reilu kaks kilsaa uuvempaa kaupungin puolta, eikä sorruttu poikkeamaan yhellekkään portaikolle vaikka niitäkin muutama oli matkan varrella. Meillä oli tällä kertaa tietty suunta ja tarkotus mihin mennään. Jossain kauppojen keskuuesa netin mukkaan tulis olla evankeelinen kirkko, aateltiin käyvä kahtomasa pittääkö paikkaanssa.
Se ku ei välttämättä niin oo ku on kyseesä maa misä Islam on enemmistönä.
Kirkko löyvettiin, ei se mikään suuren suuri olut eikä kovin vanhakaan. Julukisivu vaikutti enemmän omakotitalolta kuin kirkolta. Kettään ei näyttäny olevan tontilla ja aijan porttikin oli kiinni. Siispä jatkoimme matkaa.

Eikähän lomailijan elämä pelekästään nähtävyyksien kahtelemista oo, tai löhöilyä rannalla. Pittäähän sitä kirijotella päiväkirijaa, päivittää plokia ja tietysti muistaa käyvä josaki välisä syömäsä paikallisesa ruokapaikasa. Eikä sellasta lommaa olekkaan ettenkö olis kotua lähtiesä varannu mukkaan käsitöitä. Nytkin otin mukkaan ystävältä saadut kaks kirijontatyötä, aattelin niitteen riittävän koko reissun ajaksi.
Siniselle pellavakankaalle kirjottu tyynynpäällinen. Paketisa oli langat ja ohojeet mut osa kuvijoista jäi kesken ku loppu lanka. Saattaapa kotua lankavarastosta  löytyä sopivaa lankaa jolla voipi puuttuvat kohat täyttää.
 Pienonen kukkaliina n. 50 x 50 cm. 
Pienen liinan sain valamiiksi muutama päivä sitte. Ei riittänykkään kaks työtä, mitäs mää loppu loman värkkään. : )
Oon kahtellu kaupoista jos sattus löytämmään uuven liinatyön, vaan eipä oo vielä ainakaan sellasta liikettä ollu mistä ois löytyny. 
Hätä keinot keksii. Löytyhän sitä jotaki mihin sai neulansa upottaa.
Liinan kukkakuvijon piirsin toppiin. Jääpihän muisto tältäkin reissulta, että neula on heilunu ja yksvärinen toppi sai vähä väriä pintaan. Ihan oli mukava lomatyö.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Suru

 Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...