Pieleen meni

Kyllä mun arviointi torstain kelistä meni ihan pieleen. Vaikka aamusta näytti tulevan sajepäivä niin eipäs vaan tullukkaan. Ennen puolta päivää alako aurinko paistamaan ja oli niin komija kesänen päivä ku olla ja voi. Tuulta kyllä piisas, mut muuten oli hieno päivä. Näin sitä voi ihiminen hörvähtää, siis erehtyä, vaan eipä ollu eka kerta eikä muutes viimenenkään.

Hörvähtää voi monenlaisisa asijoisa tai tilanteisa Yks hörvähys sattu kerran kauppareissulla.
Se oli sitä aikaa ku Erätukku myi halapoja ulukoilupukuja. Meki sorruttiin ostammaan puvut, kokille sininen ja mulle punanen. Siihen sammaan kauppaan sai vielä fliisse takin, pipon, hanskat ja oloasun. Ihan hyvä ostos, ei siinä mittään. Niitä pukujahan oli sitte joka toisella vastaantulijalla, varsinainen kansalaisasuste.
Oltiin Prismasa ostoksilla. Mää kiertelin ja kahtelin alennusrekkejä vaateosastolla, kokki meni tekkeen omia löytöjään. Ku olin saanu kylläkseni vaatteitten penkomisesta lähin kahtelemmaan kokkia jos sattusin jostaki löytämmään.
Kurkkasin yhelle käytävälle, ei näkyny sinitakkista sillä osastolla. Kävelin seuraavalle käytävälle, ei vieläkään näkyny. Aikani ku kahtelin niin löytyhän se mies maitohyllykön tykyä. Kävelin miehen taa, taputin tuttavalliesti olokapäälle ja kysäsin että mitäs oot löytäny. Mies ku käänty tajusin kahtovani ihan outua miestä silimiin.
- Oho, anteeksi nyt sattu väärä mies ja jatkon matkaani.

Joskus on erehtyny purkista. Kahavin sekkaan meniki pari lusikallista suolaa ku ois pitäny olla sokeria. Eihän semmosta myrkkyvettä saa nielusta alas, yökkä siinä tuli vaikkei ehtiny suullista hörppäämään.

Ookko sää hörvähtäny?