Iltasella innostuin pätkimään olokia, pätkistä tuli tällänen.
Tähen halakasija n. 55 cm.
Viliposen näkonen keli, tuuleskellee aikalailla. Tiijä vaikka lunta heittäs on sen näköstä. Pittää pukia lämpösesti jos tästä innostus lenkille lähtemmään. Petollista tälläset kevätkelit ku kuvittellee että ois lämmin mut eipä sitte ookkaan.
Meinasin viikolla että siivoilisin tännään parveketta, mut enpä viitti alakaa siihen touhuun näin viliposella kelillä. Eipä sieltä tavarat mihinkään karkaa, siivuaa sitte ku siivousinto taas iskee päälle.
Niin mukava ku parveke on olemasa, sinne tahtoo talaven aikana tulla kerättyä yhtä sun toista. Mehupullo- ja pakasterasijapussit oottaa varastoon menua. Vaan ensihän pitäs siivota varasto jotta sinne vois jotaki viijä. :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suru
Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...
-
Lyhentykköön tie askeltesi alla. Olokoon tuuli myötäinen matkallasi. Paistakkoon aurinko läpimästi kasvoillesi, lagetkoon saje pehemiä...
-
Mennee nämä mun hommat ihan Pelle Pelettoman hommiksi ku alon värkkäämään jotaki aivan hullunkurista juttua. Mää en oo vielä niin kehittyny ...
Sellaistahan siivoaminen on eli jatkuva liike!
VastaaPoistakepeä olkitähti, kai voi parvekkeelle laitaa heilahtelemaan , ei kilise niinkuin tuulikello..minun partsilla on kilisevä ja helisevä enkeli tuulikello, se ei kilise kun lasit on kiinni, mutta kesällä lämpösellä avaan lasit ja annan tuulen soitella
VastaaPoista