Sekamehua

Aamupäivällä ennen töihin lähtyä oli hommana pullottaa mehu. Perijantai iltanahan mää vein mehun parvekkeellee ässehtimmään, tekkeytyyn, kuten jotku sannoo. Situruunahappo oli teheny tehtävänsä. Juolukat, kraakunmarijat ja puolukat oli luovuttanneet mehunsa ja marijamäski näytti sakijalta vereltä.

  En löytäny mistään sihtiharsua, harsokangas palasta jota oon aikasemmin käyttäny siivilöimisseen, sihtaamisseen.
Kokkeilin ensin sihata tavallisen metallisihtin läpi, mut se oli liijan harva ja pieniki. Marijojen siemeniä pääsi siitä liikaa läpi mehun joukkoon, ei hyvä ei. Joku muu systeemi piti keksiä.

Menin penkommaan kangaskaappia, jos sattus löytymmään jotaki sopivaa kangasta mitä vois tuohon hommaan käyttää. Löyty reilun kokonen tyllin palanen. Taittelin sen nelinkerroin ja kiinnitin narulla ämpärin reunoihin. Tyllisihti osottautuki tosi hyväksi, pysy hyvin paikallaan ja oli rittävän tihijä, ei menny siemenet läpi.

Mehua tuli kaiken kaikkiaan kymmenisen litraa, pienonen yllätys.

Sihatun mehun joukkoon lisäsin 2,5 kg sokeria, vähempiki olis ehkä riittäny, vaan makija on makijaa. :)