maanantai 29. syyskuuta 2014

Aika herätä

Kovin surullisena ja murheellisena oon seurannu viime aikojan tapahtumia "kirkkolaivan" suhteen. Niin palijo monenmoista hyörinää ja tapahtumaa on sen sisällä jos ulukopuolellakin, mikä niin heleposti somesa käännetään ja väännetään näyttämään muulta, mitä se tojellisuuesa on.

Raamattu, sehän on kristinuskon perusta. Kirja, jonka arvovalta, ohojeet ja neuvot tulis olla etusijalla ohojaamasa ja neuvomasa mihin suuntaan laivaa viijään.
Millanen vastuu onkaan heillä, jotka johtavat ja ohojaavat laivaa.
Mihin se johtaa, jos laivan kapteenit eivät pitäydy "lokikirijassa"annettuihin ohojeisiin? Sehän johtaa vääjäämättä karille ajoon.
http://www.kotipetripaavola.com/arkkipiispaeiuskoRaamattuun.html

Ihimettelin ensin...
Seurakuntavaaliehokaskin voi olla ateisti. Niinkö?
Kyllä vaan, sillä ehokkaitten vakaumusta ku ei voija mitata. Riittää ku on kastettu ja konfirmoitu, se on merkki vakaumuksesta. Siis mitäh?? Vauvana kastettu, murkkuikäsenä konfirmoitu, aikusena elämä voi olla täysin vastakkainen mitä konfirmaatiosa tuli luvanneeksi.
Joskus vuosia vuosia sitten, kirkkolaisa on ollu pykälä, että ehokkaitten tulee olla "jumalaapelkääviä ja kristillisestä harrastuksesta tunnettuja". Se on tietysti ollu hyvä asija ja korostanu kirkkoneuvoston tehtävvää hengellisenä johtajana.
Vuosien saatosa ihan pikkuhilijaa on maallistuminen saanu jalansijjaa aina vaan enemmän ja enemmän, kunnes vuojen -93 lainselitys jo sannoo, että ehokkaan ei tarvi olla tunnettu kristillisestä vakaumuksestaan.

... tuon luettuani loppu ihimettely.


Eikö oo aika herätä rukoukseen maan ja kansa puolesta? Että vielä Jumalan henki sais synnyttää todellista uskoa ja luottamusta häneen ja hänen sanaansa kohtaan. Rukoillaan, että sellanen Lestaatiuksen aikanen herätys saa kulukia läpi maan ja muuttaa ja uudistaa ihan uuteen voimaansa suomen kansan.






1 kommentti:

  1. Rukous Suomen puolesta on ehdottoman tärkeää. Olemme sitä harrastaneet jo kauan kuten varmaan monet muut uskovat. Jospa Jumala vielä voisi säästää Suomen kovalta kohtalolta!
    t. Heeka

    VastaaPoista

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Suru

 Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...