Eikö kannata rukkoilla

Pekka oli innostunu lähtemmään jokaviikkoseen rukkousiltaan. Hänen mielessään oli pitemmän aikaa ollu yks rukkousaihe, jota hän oli itekseen huokaillu ja tuuminu. Pekan huolenaiheena oli saaha töitä. Olihan hän niitä hakenu jo jonku aikaa, mut ei vaan tunnu työpaikkaa aukiavan.
 Hän päätti kertua asijasta rukkousillasa ja pyytää että sielä rukkoiltas hänelle töitä.
Kaks päivää rukkousillan jäläkeen, Pekka soitti henkilölle joka oli ollu mukana rukkousillasa.
 Pekka oli hyvin ilonen ja innoissaan: - Mää sain töitä.

Elija oli eellisenä päivänä ollu Karmelin vuorella tulikokkeesa Baalin profettojen kans. Elija oli ilimottanu kuningas Ahabille, että tämän tullee kerätä porukat vuorelle. Kun he olivat tulleet sinne koolle, Elija laitto kansan valinnan etteen. "Jos Herra on Jumala, niin seuratkaa häntä, mutta jos Baal on Jumala, seuratkaa häntä. Se jumala joka vastaa, on Jumala, kaikki kansa oli sitä mieltä, että näin on hyvä.

 Baalin profeetat teki kaikkensa jotta saisivat tulta aikaan, mut mittään ei tapahtunu.
Ku tuli Elijan vuoro, hän rakensi Herralle alttarin ja rukkoili Jumalaa, että tämä vastais tulella taivaasta.
Jumala vastas ja tuli lankes taivaasta.

Elija rukoili vielä Jumalalta sajettakin, ku maa oli kärsiny kuivuuesta jo pitemmän aikaa.
Vaikka taivas oli ihan pilivetön, Elija rukkoili ja pyysi palavelijaa käymään kahtomasa näkkyykö meren yllä mittään.
Ei näkyny. Seittemän kertaa toistu sama homma. Seittemännellä kerralla palavelija ilimottaa Elijalle, että ny näkkyy kämmenen kokonen pilivi nousevan. Sillon he lähtivät vuorelta kiireesti alas, sillä hetken päästä tuli rankka vesisaje.
*Eilijan puuhista voi lukia Ensimmäisestä Kuningasten kirijasta luvuista 18 ja 19 *

Kaukon ja Kaarinan tyttären perheellä oli muuttoo eesä, eikä uuvesta asunnosta oo mittään tietua. Kauko ja Kaarina ovat tottunneet rukkoilemmaan kaikkien asijoitten puolesta. Niinpä he nytkin tämä tyttären asunto-asijan kans menivät tillaisuuten, misä tiesivät ihimisten rukoilevan. He olivat jo aikasemmallakin kerroilla esittänneet esirukousta samasta asijasta, luottaen ja uskoen että Jumala vastaa tavalla tai toisella.
Kolomen viikon päästä tuli rukkousvastaus. Tytön perhe oli saanu valamiiksi kalustetun asunnon ja pääsivät muuttamaan siihen heti.

Paavali oli kävelemäsä pienen porukan kans Filippin katuja, ku yks palavelija, misä oli tietäjähenki, alako pyörimmään heijän ympärillä ja seuras heitä usijampana päivänä. Paavalia alako tympimään ja vaivaamaan ennustajan käytös ja huutelut, niinpä hän käänty ennustajan puoleen ja käski tietäjähengen lähtemmään tästä.
Siitä seuras se, että Paavali joutu vankillaan virkamiesten ja kansan vaatimuksesta.

Vankillaan Paavalin ei tarvinnu mennä yksin vaan hänen kaverinsa Silas joutu kans sinne. Sieläpä ne miehet yön tunteina rukkoilivat ja ylistivät Jumalaa, toisten vankien kuunnellesa heijän sointuvasti sointuvaa tenori-baritoni esitystä.
Yhtäkkiä kesken kolomannen säkkeistön alako mahoton maanjäristys. Vankilan perustukset järkky, ovet aukes ja kaikkien kahaleet irtosivat.
Vartija luuli että kaikki vangit olivat karanneet ja meinas tappaa ihtensä. Paavali ehti kuitenki hättiin ja ilimotti, että kaikki ollaan tallella. Vartija johatti miehet ulos ja nämä jatkovat matkaansa kertoen ihimeellisistä Jumalan teoista.

Palijo rukkousta, palijo siunausta.

Vähä rukkousta, vähä siunausta.

Ei yhtään rukkousta, ei yhtään siunausta.