Eletään mielenkiintosta aikaa.
Eipä viistoista vuotta sitte telekkarista tullu juurikaan ohojelmia misä kerrotaan ja puhutaan uskosta, uskoon tulemisesta. Nyt, tänä päivänä se on aihe joska puhutaan kaiken aikaa. Sen huomaa tuola sättijuttelusakin. Lähes joka kerta ku sielä käyn niin juttua on uskosta tai uskonnoista, tavalla tai toisella.
Toiset kritisoi, haukkuu ja pittää suurta meteliä siitä ettei Jumalaa oo olemassakaan. Pitävät uskovaisia täysin idiootteina, kaiken pahan ja sodan alulle laittajina.
Toiset sanovat uskovansa Jumalaan olematta kuitenkaan uskovaisia. Heidän kaltaisiaan on valtava määrä, ehkä enimmistö sättäilijöittenki joukosta. Saatetaan käyvä kirkosa kerran tai kaks vuojesa, ainaki jouluna.
Sen lisäksi pakollisia käymisiä ovat häät ja hautajaiset. Siihenpä se monen " uskovaisuus" sitte jääkin.
Tuosa haastattelusa kirkkoherra Teemu Laajasalon mielestä luterilaiseen teologiaan ei kuulu sellanen ajattelu että ihimisen tarvis tulla jotenkin uskoon vaan kasteessa uudestisynnytään, toisin sanoen tullaan uskoon.
Tällänen ajattelu on todellakin luterilaista teologiaa, ihimisen mietiskelyn ja tuumailun aikaan saamaa. Ei pidä ottaa sitä raamatun sanana. Vaan ottaa ite raamattu kätteen, lukia ja tutkia mitä raamattu siitä sannoo, mitä kaste on, kenelle se kuuluu, mitä siinä tapahtuu.
Se mitä Laajasalo sanoo että uskon kriteeriksi ei tulis asettaa varmuutta tai tietämistä vaan enemmänkin luottamusta ja toivomista. Sitähän usko ensisijaisesti on: " Usko on luja luottamus siihen mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan mikä ei näy". Heb. 11:1
Kuitenki uskoon tulosa, uudestisyntymisen kokoemisesa Pyhä Henki tullee asumaan ihimisen sydämeen ja tojistaa yhesä ihimisen hengen kans että olet Jumalan lapsi.
"Hänessä on teihinkin, sittenkuin ollitte kuuleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, sen joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi -- hänen kirkkautensa kiitokseksi. Ef. 1: 13-14
" |
Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia." Room. 8:16
Enemmän tulis ihimisten lukia ite raamattua, tutkia mitä sielä sanotaan ja uskoa lukemansa. Kuin luottaa siihen mitä piispat ja papit puhhuu teologiansa kautta.
|
Tuntuu et piispat ja papit puhuu aina sillee, mikä on omalt kannalt edullisinta.
VastaaPoistaSieltä raamatusta ne asiat löytää ja jokanen saa mielestäni kohallaa ite aatella kirjan asioista niinku hyväks näkee. Jotkut epäilee uskoa, toiset taasen uskovat ja jotkut on jo siinä onnellisessa asemassa että he tietävät Jumalan olevan totta ja tekevän ihmetekoja. Siinä sitä on helppo todistaa Jumalan olemassaolo ja ihmeitten tapahtuminen. Puhun nyt ihan ittestäni ja Jumalan mulle tekemistä ihmeistä: Korjata mitä nykylääketiede pitää mahottomana korjata.
Amen. Näihän se menneepi, ihimisen mahollisuudet ku loppuu Jumalan alakaa. Onhan se ollu niin perin ihimeellistä ja mielenkiintosta näin sivullisena seurata tilannettas. Rukous voi palijon, elämä on joskus pienestä kiinni. :) siu siu
Poista