Aamupäivää!
Hyvinhän se eilinen meni. Verotoimistosa ei tarvinnu ootella ku vaijaa puoli tuntia ja tarkkasilimänen virkailijahan ei kysyny muutaku millasia lukemia rouva haluaapi laitettavan ens vuojen tulojen kohille. Mää hokasin yhen asijan. Mää taijan olla varsinainen pilikunviilaaja tuollasisa virallisisa jutuisa ku olin varannu mukkaan monenmoista tietua joita ei sitte ees kysytty.
 Enhän mää sitä hoksannu ettei verotoimistoon tarvi niitä tietoja vaan jos tekkee netisä sen muutoksen, sielä niitä kysytään. Vaan eipä tuosa kuinkaan käyny, uuven verokortin sain eikä tarvinnu toista kertaa lähtiä saman asijan takia liikkeelle.

Verotoimistosta ku lähin niin löysin kokin kirijaston kulumilta, hän sano että yks tuttava pariskunta on tullu kaupunkiin ja haluaisivat tavata. Hetken päästä soittelivatki ja sovittiin että mennään syömään kiinalaiseen. Pariskunta tarijos meille ruuvat heijän seittemänvuotispäivänsä kunniaksi. Kyse ei ollu hääpäivästä vaan siitä päivästä ku olivat eka kertaa toisensa nähäneet.
Hyvät oli ruuvat ja mahanahka oli kirijällä ku ulos lähettiin.

Kiinalaisesa ollesa sinne tuli mies jolla oli mukanaan Pentikin alennuskassi. Kokki sano että katoppas ku Pentikillä on alennusmyynti, ny taijetaan käyvä kahtomasa mahtasko löytyä ne lautaset joita ollaan aikasemminki jo kahteltu. Sain nimittäin viiskytvuotis lahajaksi lahakakortin Pentikille eikä sitä oo vielä tullu käytettyä. Suunnitelmisa oli että käytäs vuojenvaihteen jäläkeen Posiolla Pentikin tehtaan myymäläsä. Sielä ku on tarijouksia ja tavaraa vähä enemmänki mitä täälä kaupungin liikkeesä.
No me kuiten mentiin kahtoon löytyskö mittään. Sielähän oli yks lautassarija  -50% alennuksella. Lautasten väri luonnonvalakonen, reunalla kiertää ruskee ruutukuvijo. Matala lautanen on kyllä julumetun kokonen 28 cm halakasijaltaan, eihän niitä mahu meijän pienelle keittijön pöyvälle ku kaks tai kolome. :)
 Ostimma lautasia kuuvelle hengelle, matalat ja syvät, asetteja tuli seittemän. Ai miksikö? No sen takija ku kyseisen sarijan tuotanto loppuu ja niitä ois jääny se yks sinne hyllylle nököttään. Minähän tietysti tinkasin sen kaupanpäällisenä toisten joukkoon.
Lisäksi ostettiin kaks vähä isompaa asettia jotka soppii mukeloille ruokalautasiksi ja yks tölökki.

Muuta ongelmaahan täs ei sitte ollukkaan ku saaha mahtumaaan lautaset kaappeihin.
Seki homma järijesty melekeen ihtestään. Pariskunta joitten kans käytiin syömäsä tulivat käymään meillä kotona iltapäiväkahaveilla ennen ku lähtivät ajelemmaan kotiansa.
Siinä istuskellesa ja kahavia hörppiesä puheltiin lautasten ostosta ja siitä miten sitä ihimisille kertyy kaikenmoista roinaa. Ennen vieraitten tulua, olin nostanu astijakaapista vanahoja lautasia pöyvälle. Kysäsin vain ohimennen että mahtaasko vierailla olla käyttöö lautasille.

Hehän kiinnostu että voipihan niille ollakki. Kahtelin sitte kaapeista muitaki astijoita jotka joutas pois. Kymmenen kupin kahavikalusto, jäläkiruokakulhoja, kermakko ym. ja niin meillä oli hetkesä kotikirppis pystysä. Vieraat ku lähti, heillä oli mukanaan kolome kassillista astijoita ja meillä mukavasti tillaa astijakaapeisa.

Tälle aamua on leivottu pullaa ja limppuja. Etelästä tulleepi poika viikonloopuksi mukelonsa kans niin ompahan äiteen tekemää pullaa kahavin kans mussuteltavaksi.