Kyllä oli kiva kahtella vanahoja kuvia sukulaisista, isovanahemmista, isoisovanahemmista jne. Siitä miten sitä ihimiset ovat ennen asuneet ja eläneet. Miten palijo maailma onkaan muuttunu vuosikymmenten aikana.
Vaatetus ja pukeutuminen on yks asija mihin mun huomio kiinnittyy kuvia kahtellesa. Kyllä naisilla ollu aika upeita ja hienojakin mekkoja, jos taas sellasiakin kolttuja jotka muistuttanu enemmän navettakakkia ku mekkoo. Mut muotihan on juttu joka vaihtellee ja se voi olla joskus aika karmivanki näköstä.
Meillä ihan oma muoti, siitä muutama esimerkki:
Kyllä vaan on siskoksilla komijat lakit. :) Voi vietävä ku tälle kuvalle on naurettu makijasti monen monet kerrat jäläkeen päin. En tiiä mistä kumman karvakankaasta lakki oli tehty, ainaki se kutitti päätä ja näyttää kuin pääs ois kananmunankuori. :)
Äitee ompeli meille tyttöille kaikki mekot ja hammeet. Ei niitä ostettu kaupasta. Joka mekosa ja hammeesa oli jonkumoista hörsylää tai rypytystä, koristenauhaa tai muuta kivvaa somistusta.Ison siskon paijasa oli somia pieniä kuvijoita. Ajan myötä paita periyty mulle ja olinhan mää vähä olevinani ku sain laittaa paijan päälle.
Mekkomallia vuodelta - 68, jolloin olin eka luokalla koulusa. Koulun joulujuhulaan saatiin uuvet punaruutuset mekot. Mekosa oli punanen pyörijäreunanen kaulus. Ison siskon mekosa oli koristeena rinnan kohalla vielä punanen silikkinauhaki. *epistä*
Kaulasa valakoset simpukoita muistuttvista helemistä tehyt helemet. Joulujuhulasta en muuta juuri muista ku sen että jokkainen oppilas sai ison punasen omenan. Kotimatkalla ihastelin komijoita lumisia puita, istuen traktorin peräkärrysä heinäkasan päällä. Lämmikkeinä oli vilttejä ja turkkeja joitten alla sai kääriytyä ettei pakkanen ja tuuli kovin päässy puremaan.
Lissää muotia...
No joooo, entäs tää sitte? Ruskija keinonahkatakki, joka oli pari kolome numerua lijan suuri. Tumman punaset trumpettilahkeiset housut joitten lahkeet ylttää just ja just nilikkaan. Kengät, piikkikärkiset ja punaset. Kyllä vaan ollu nuori neiti perin muotitietonen, heh heh heheee.. Seitkytlluvulla siirryttiin pillifarkku aikakauteen, oi joi sitä nuoruutta. :) Sisarukset ja naapurin likka lähösä Pyhänkoskelle poikia kahtelleen. :)
Mummula:
Suurtuluvien aikaan mummula ollu ihan järven rannalla. Myöhemmin järvi kuivattu pelloiksi, nykysin mummulan vierestä kulukeepi kylätie. Mummula on tuo hieman taaempana oleva talo, etualalla on kunnantalo.
Muistelemisiin :)
Kyllä tää nykyaika on mukavaa kun saa tallennua noita vahjoja kuvia. Juuri itsekin tyttären lapuuskuvia skannasin koneelle kun teetin hänelle "elämäkerta" kuvakansion jahjaksi hänen tohtorinväitös juhlaansa. Kuvia vauvasta edelliseen väitös tilaisuuteen asti.
VastaaPoistaMukavia muistoja herää vahoja kuvia ketsellessa. Muistan että uusi leninki saatii kaikkin kolme tyttöä niinkuin teilläkin, juolujuhlaan ja kevätjuhlaan saatiin uudet hamoset. Meillä oli ruotsissa kangastehtaalla sukulaisia työssä ja oli hienoa saada kangas paketti, niistä alettiin suunnitteleen uutta leninkiä, kotiompelijalla meille ne teetettiin.
VastaaPoistaMukavia muistoja tuo suurin osa vanhoista valokuvista!
VastaaPoistaihania vanhoja kuvia. Nostalgiaa.
VastaaPoista