Räntäsaje

Aamukahavia hörppiesä lueskelin Johanneksen eka kirijettä. Siinä lukies alko sisimmäs " kutittaan" ja tuli valtava ilontunne. Tuollasia hetkiä aina sillon tällön tullee eikä niitä voi ennakoija eikä ossaa  oottaa.
Vaikka ulukona sattaa räntää, keli on mitä surkein, sydämes kupluttaa ilo. Jämerä tunne!

Aamusella kun kävin likan viemäs kouluun toppasin auton tien syrijään ja nappasin kuvan. Harmaa on taivas kun just alako sateleen räntää. Mut, jäät sulaa siitä huolimatta.

Iloa päivääsi !