Vintillä pikkupuolen välikaton laittua

 Pikkupuolen vintin välikattoa ollaan laitettu kuntoon. Vanahat täytteet lapioitiin ensin ulos, niinku aiemmin kirijotin. Sitte vanaha vintin laattia, eli alakerran kamarin katto purettiin kokonaan pois, jotta saatiin korotettua kattua noin viistoistasenttiä ylemmäs. Se ku oli jostain syystä jossain vaiheessa laitettu alemmas ku tuvan katto. Vinosaki se vanaha katto oli ku Italiasa Pisan tornin vinttikamarin lattia.
Uus laattia / välikatto laitettiin vanahojen kattohirsien päälle (entinen oli niitten alla), jollon hirret jää kamarin puolella näkyviin. Saattaa olla, että jouvutaan koteloimaan ne lauvotuksella jos ei muuten saaha niistä siistin näkösiä.

Vintille laitettaan kunnon lämpöeristys laattioihin, ettei lämpö pääse karkaamaan harakoille.
Sen vuoksi lauvotuksen päälle laitetiin paperointi ja seiniin tuulensuojalevyä sille korkeuvelle mihin eritystä tullee. Yritettään saaha tehtyä kaikki laattiat sillaitte valamiiksi, että saatas puhallusvillat laitettua kaikkiin samalla kertaa.

 Uus välikatto / laattia nousee aika reippaasti korkijammalle mitä alakuperänen oli. Se tullee lähes sammaan tassoon tuvan puoleisen kans.
Alahalla olevasa kuvasa näkkyy, että 70-luvulla ku oli laitettu tuohon pienempään ossaan sauna, niin siinä yhteyvesä kaiketi oli sillä puolen kattoa laskettu niin, että se oli kaikkein alimmalla. Saunanrakentajien surulliseksi muistoksi jätimmä sen osan välikaton alemmaksi ku tuon toisen osan katon. Siihen ku tullee kuistilta portaat vintille ja jos välikattoa olisi nostanu, niin vintille nousun kans olis joutunu värkkäämään jos mitä. Teimme siis kompromissin hyvän ja tosihyvän ratkasun välillä. Eristettä kuitenki mahtuu kolomisenkymmentä senttiä paksusti molemmile osille. Se on palijo enemmän ku se entinen sahanmuhan ja mettän pohojan paksuus eristeenä oli.

 Pihamaallekki saatiin vähä muutosta aikaan ku velipoika kävi niittukonneen kans yks päivä pyörähtämäsä pellolla. Heinät ja horsmat ovat kuivunneet nopijasti helteellä. Ihana niitun tuoksu nousee pellolta ku heinät kuivuu. Nousee mieleen kakara-aikaset niittuhommat, ku sukulaiset tuli kesälomille ja olivat auttelemasa heinähomisa. Olihan se vaan mukavaa aikaa.

Kuvasa näkkyy myös puojin takaseinä komian punasena. Puoji maalattiin punamullalla ja kyllä ne seinät sitä maalia vetiki. 40 litraa oli maalia eikä se ihan ees riittäny - päätyseinästä jäi alaosa iliman. Vaan jospa siihen ens viikola saatas maali siihenki.
Palijo olis vielä töitä. Mutta tehhään pikkuhilijaa.