Elintarviketeollisuuesa muutoksia on joka vuosi ihan sen mukkaan mikä trendi millonki on pinnalla.
Jos voi on julistettu pannaan niin kevytlevitteet ja erikoismarkariinit tekkee kauppansa. Jos taas markariit on pantu pannaan, ylistettään voin erinomaisuutta.
Superfoodit, nehän ne on ny olleet kovasa huuvosa. Ookko kokkeillu miten ne vaikuttaa tai muuttaa elämisen laatua?
Mää oon kokkeillu, vaari ei.
Kävi nimittäin niin, että yks pakkaspäivä meijän ruokapöyvälle oli ilimestyny myslilooja.
Superfuuttia josta saa reippaasti proteiinia.
Joopa joo, sirkkamysliä.
On sitä aikoihin eletty ku heinäsirkkoja joutuu syömään.
Vaari oli perin innoissaan uuvesta mysli löydöstään. Hän ku tietää sen, että mää tykkään tehä ja syyvä kaikenmoisia ryyni/ mysli sekotuksia, semmosia kotitekosia, joisa on sekasin lähes mitä vaan mitä kuiva-ainekaapista sattuu löytymmään.
Mutta tämä oli vallan muuta, täsä on mukana elukoita.
Myslin aineosat; kaurahiutale, kauralitiste, rypsiöljy, kaurakuitu, siirappi, nestesokeri, kasvatettu kotisirkka, auringonkukansiemen, kookoshiutale, pellavansiemen, omena, kurpitsansiemen, puolukkajauhe ja suola.
Aika palijo kaikenlaista.
Paketin takapuolella kerrotaan, että sirkat maistuvat pehmeän pähkinäisiltä.
Ennakkoluuloton täytyy olla, jotta noita hyppiäisiä suuhunsa laittaa.
Tarijosin vaarille paahettua kuivaa sirkkaa mut ei huolinu. No, mitä ihimettä? Mies ostaa sirkkoja eikä meinaa ees maistaa. Munko nämä kaikki pittää syyä??
Maiston ensin yhen sirkan. Sehän hajos suuhun samantien eikä maistunu juuri palijo millekkään. Ehkä ny pikkusen sitä makua siihen pähkinään saatto olla, mut ei kauheesti.
Kuiviltaanhan tätä sapuskaa ei kaiketi saa kovin palijo syyä, joten isompi annos rouhetta kuppiin ja maitua päälle.
Aikamoinen superfuutti! Pikkusen aikaa annoin sirkkojen lillua maijosa ja sitte lusikoin ne muun rouheen kans suuhuni. Eipä noita kinttuja eikä sirkkoja suusa erottanu, kaikki rousku yhtälailla hampaitten välisä. Maijon kans tää oli hyvvää, ihan totta.
Ei varsinaisesti silmänruokaa :D
VastaaPoistaEi niin, mut ku ei aattele mitä syö niin kyllä ne alas mennee. :)
PoistaMää oon pitäny aikasemmin itteeni aika ennakkoluulottomana ruoan suhteen, mutta nyt kun näistä ötökkäsapuskoista niin paljon puhutaan, niin siinä on vissiin mun joku raja. En voi sanoo, etten koskaan... mutta en tosiaan haluu ees maistaa. Inhoon muutenkin kaikkii ötököitä. Ja tuossa tuo sun annos on kyllä aika hurjan näköinen! Tuntuu vähän ikävältä ajatella, että kun tää buumi nyt on, niin kai niitä sitten kohta piilotellaan puolisalaa yhteen sun toiseen ruokatarvikkeeseen... Näin miettii tämmönen epäluuloinen:)
VastaaPoistaNiihän siinä saattaa käydä, tietämättäsi voit popsia sirkan kinttuja. :)
PoistaVaikka olen syönyt m.m. lampaan aivoja ja pässin kiveksiä, niin nämä sirkkaruoat ei kyllä silti houkuta. Kamalan näköisiä nuo maidossa lilluvat sirkat. Muutenkin ötökkäkammoisena, vai pitäis niitä vielä suuhunkin pistää. Kiitos ei minulle, saa toiset syödä minunkin osuuteni =)
VastaaPoistaTotta, ei oo mitään ruokahalua herättävvää lilluvat sirkat, mut ei ne pahoja olleet.
PoistaEi ainakaan ihan vielä ole tulossa meidän ruokavalioon :D
VastaaPoistaNiin, sitähän ei koskaan tiiä, antaa asian hautua mielesä ja sitte joskus sirkkasoppaa lusikoimaan. :)
PoistaKyllähän ne pikkuisen arveluttivalta näyttävät, taitaisi kyllä jäädä itseltä maistamatta:) Vaan rohkeampi kyllä pitäisi olla ja maistella kaikkea uutta..eihän sitä tiedä jos vaikka tykästyisi:) Ihanaa viikonloppua sinne♥
VastaaPoistaJauhetumpana sirkat menisivät ihan tietämättä. Ensimmäisen kerran olen kokeillut sirkkoja öljyssä paistettuina Thaimaassa. Ihan hyviä olivat. Sirkkanakkeja olen jo kokeillut, mutta niissä oli todella vähän sirkkaa. :)
VastaaPoista