torstai 14. huhtikuuta 2016

Hittaasti mutta varmasti

Lukijamäärä kasvaa pikkuhilijaa....

klo

2 kommenttia:

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)

Suru

 Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...