Talaviloma ja naistenpäivä, hyvä päivä alotella mummolan remppaa. Tämän viikon ajatuksena on, että tehtäs semmosta omatoimista kuntotarkastusta niin saatas vähä seleville mitä kaikkee siinä pittää alakaa korijaamaan.
vaari kirijottaa ny
Kuntotarkastusta varten ostimme matkalla mummolaan sopivat työkalut: neljän kilon leka ja teräspiikki. Lekalla on tarkoitus testata tuvan betonilaatan paksuus ja raudoituksen lujuus ja piikillä tsekataan hirsien lahoviat.
Ensiksi aloitettiin Matin huoneen tsekkaus. Entiset hajoitussilput pois ja uutta sitten tekemään. Seinien haltexlevyjen alta löytyi kaksi tapettimallia, joista tässä toiseksi alimmainen. Haltexien päällä oli kolme erilaista tapettia.
Tässä vaiheessa homma oli vielä sisäsiistiä, mutta kun kurkistimme lattialautojen alle, niin homma muuttui...
Lattiassa oli suurin piirtein rossilattian tyylinen ratkaisu. Täytteenä oli pääasiassa heinäladon pohjalta kerättyä heinäsilppua, sammalta, pahvia, sanomalehteä ja päällimmäisenä vähän karhuntaljaa. Heinäsilpun joukosta löytyi tietysti villasukka, pipo, lippalakki, raittiuskirja, muutama raamatunsivu... niin ja iso osa lattiasta jäi vielä aukaisematta. Täytettä oli lähes 30 senttiä paksusti.
Liitto-lehti vuodelta 1963 mainosti Rexonaa, joka tappaa bakteerit ja antaa vapauttavan raikkauden. Puhdas, raikas ja suloinen.
Pöly. Kamala. Aivan kamala pöly. Se yritti menä syvälle kitusiin vaikka meillä oli hengityssuojaimet. Tämän lattian alla oli jonkinlainen betonilaatta siellä heinäkerroksen alla. Laatan päällä oli pikikerros; siltä se ainakin näytti. Hirret olivat pääosin kunnossa, mutta oli siellä joku pätkä lattiatason alla ihan pölynä. Tarkat nettitutkimukset antoivat aavistella, että kyseessä voisi olla tupajumi. Se kyllä kuulemma kuolee tyhjillään olevan talon hirsissä reilussa pakkaskelissä. Toivotaan, että niin on tässäkin käynyt.
Talon tuvan lattiapinta on noin 6x6 metriä ja siihen on valettu joskus betonilaatta. Muutamalla lekan heilautuksella näimme sen mitä varten leka tuli ostettua: valu on noin 7 cm paksu ja sen sisällä on betoniverkko, mutta onneksi verkko oli aika ohkasesta langasta tehty.
Naapurikin kävi katsomassa taloa ja aikansa katseltuaan sanoi, että voisin tulla huomenna talkoisiin jos tarvitaan. - Vau! Tällä kylällä asuu mukavia ihmisiä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suru
Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...
-
Lyhentykköön tie askeltesi alla. Olokoon tuuli myötäinen matkallasi. Paistakkoon aurinko läpimästi kasvoillesi, lagetkoon saje pehemiä...
-
Mennee nämä mun hommat ihan Pelle Pelettoman hommiksi ku alon värkkäämään jotaki aivan hullunkurista juttua. Mää en oo vielä niin kehittyny ...
Aikani tuosta talosta haaveilin, kun se oli myynnissä mutta en saanut miestä innostumaan :D Mukava, kun komea talo herätetään uudelleen henkiin!
VastaaPoistaTuommoinen on iso työrupeama.
VastaaPoistaHyväkuntoselta toi näyttää. Älkää vaan repikö ulkoseiniltä halltexlevyjä irti. Ne on rakennettu tuulenpitäviks. :)
VastaaPoistaHuh, mikä urakka! Tulee elävästi mieleen 30 vuoden takaiset muistot oman vanhan talon kunnostuksesta. Kamalan pölyävää ja aikaa vievää, mutta lopussa kiitos seisoo.
VastaaPoistaZemppiä Teille!!!
Niin ja sitä pölyävää mujua kannattaa pyytää karjatilalta isännän tulla lietekärryllä imemään ja pois kuljettamaan. Säästää paljon voimia. :)
VastaaPoistaMitähän kaikkea sitä vielä löytyykään, kun nytkin jo vastaan tuli monenmoista menneiltä ajoilta. On ollut kauniit tapetit joskus.
VastaaPoistaOnhan siinä työmaata pitkäksi aikaa. Toivotaan ettei tulis ikäviä yllätyksiä ku aletaan alempia hirsiä tutkimmaan. Tupajumin syömiä hirsiä on jonkuverran löytyny, mutta lahoja ei toistaiseksi ollenkaan. Mielenkiintosta on purkaa seiniä, niistä ku löytyy mielenkiintosia juttuja.
VastaaPoista