tiistai 1. joulukuuta 2015

Tanssipuku vanahasta entraamalla

 Moni nuori neiti, jolla on eessään vanahojen tanssit, miettii ja tuumaa, että mistähän se puvun hommais. Moni taitaa saaha sen lainaksi ystävältään tai sukulaiseltaan. Joskus niitä joutu sitte hieman entraamaan, jotta puvusta saa mieleisensä ja päälle sopivan.
Mua pyyettiin entraamaan nuoren neitin tanssipukua. Kovin monimutkasesta luomuksesta ei onneksi ollu kyse, joten uskalsin ottaa haasteen vastaan.
Puku oli peruslinijanen, suorahelmanen, olokaimeton puku, johon kuulu pitkä, levijä huivi.
Ny pukkuun haluttiin uus ilime.
Neitin toiveena oli, että pukkuun yhistettäisiin hopijakimalteista palijettikangasta, josta tehtäisiin olokaimet ja vyö.
Vanaha puku oli yläosastaan hieman tiukka. Se ongelma ratkastiin tekemällä taakse kiila. Huiville oli nyt käyttöä; siitä leikattiin sopivat kiilapalaset. Samalla ku ompelin kiilapalat, kiinnitin  myös lenkit silikkinauhaa varten. Silkkinauha pujoteltiin lenkeistä ristikkäin, mikä antoi kivan korsettimaisen vaikutelman puvulle.
Lopusta huivista tehtiin liehuke, jonka koristeeksi laitettiin rusetti.
Neiti ku oli sovittamasa pukua, vaari sano, että laittakaa tuo liehuke kiinni tuohon helemaan, niin se pyssyy liikkuesa paikallaan. Sehän oli vallan hyvä idea. Kiinnityskohtiin tein silikkinauhasta pienet rusetit, jotka soppii tosi hyvin yhteen ison rusetin kans.
Etuosa vaikutti tyhjältä, se kaipasi jotaki. Tein siihen ensin pienen ruusukkeen palijettikankaasta.
Ruusuke kaipasi jotain ympärilleen. Muistin, että mullapa taitaa olla ompelutarvikelaatikosa hopijalankaa, sillä vois kirjua jotaki kuvijoita. Selattiin kirijontamalleja ja niistähän löytyi neitille mieluinen kukkakuvijo.
Pienillä korijauksilla ja muutoksilla vanhasta puvusta tuli ku uus. Neiti oli tyytyväinen lopputulokseen, niin minäki.

5 kommenttia:

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Suru

 Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...