Reilu viikko sitte käytiin Haaparannasa ja samalla reissulla poikettiin yhelle Låppikselle. Låppis on muutaman kilsan pääsä Haaparannan keskustasta. Vanaha hirstitalo johon ovat laittanneet kahavion ja myymälän, låppis oli piharakennuksesa, vanaha hirsirakennus sekin. Roinaa oli vallan mahottomasti, palijo sellasta jota ei kukkaan tuu koskaan ostammaan. Vaan jotaki joukosa semmostaki joka vielä ihan käyttökeleposta. Enkähän mää sieltä tyhyjin käsin selevinny, mukkaan tarttu ölijypullo.
Yllättävän siisti ja hyvä kuntonen pullo. Laiton kuiten varmuuen vuoksi soodavettä pulloon ja annoin liota yön yli. Pesin kuumalla veellä ja pesuaineella toivoen että pahimmat pöpöliinit on häädetty.
Öljystä puheen ollen,
Yhelle naiselle kävi kerran ihime juttu. Hän oli menettäny miehensä eikä hänellä ollu rahhaa millä maksaa velekojaan, velekoja oli tulosa ottamaan omansa.
Nainen tunsi Elisan, kerto tälle ongelmastaan toivoen että Elisalla olis joku ratkasu hänen ongelmaansa. Elisa halus tietää mitä naisella on talossaan, eikähän naisella ollu muutaku pikku tippa ölijyä jälijellä ihtensä voitelua varten. Elisa anto naiselle ohojeen, tämän tuli mennä kylälle ja lainata kaikista naapureista tyhyjiä astijoita niin palijo ku vaan mahto löytyä. Nainen otti poikansa mukkaan ja lähtivät kerräämään astijoita.
Heille kerty melekonen määrä mitä erilaisempia ruukkuja, vateja, pulloja ja purnukoita. Ku olivat saaneet kaiken kerättyä tuli heijän mennä sisälle talloon, sulukia ovi ja alakaa kaatammaan ölijyä astijoihin.
Nainen otti oman ölijypullonsa ja alako kaatammaan ölijyä suureen ruukkuun. Pikku hilijaa ruuku alako täyttymään ja täyttymään kunnes se oli ääriään myöten täynnä.
Hämästyttävää, pelottavaa, ihimeellistä, innostavaa, mielenkiintosta ku ölijyä vaan valui ja valui, vaikka kaiken järijen mukkaan sen olis pitäny loppua jo ajat sitte.
Kiireesti pojat vaihtovat uuven tyhyjän astijan täyttyneen tilalle. He kantoivat ja vaihtoivat astijoita niin kauvan kunnes viimeinenkin tyhyjä astia oli täppösten täynnä. Sillon ölijyn tulo ehtyi.
Nainen meni Elisan luo kertomaan mitä oli tapahtunut. Elisa kehotti naista myymään öljyn ja maksamaan veleknasa. Se mitä jää jälijelle sillä hän tulisi poikiensa kans hyvin toimeen. 2 Kun. 4: 1-7
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suru
Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...
-
Lyhentykköön tie askeltesi alla. Olokoon tuuli myötäinen matkallasi. Paistakkoon aurinko läpimästi kasvoillesi, lagetkoon saje pehemiä...
-
Mennee nämä mun hommat ihan Pelle Pelettoman hommiksi ku alon värkkäämään jotaki aivan hullunkurista juttua. Mää en oo vielä niin kehittyny ...
Onpa hieno öljypullo:)
VastaaPoista