perjantai 30. tammikuuta 2015

Teline

Eilen illalla tulin yheksän jäläkeen vasta kotija. Päivän posti ootti oven takana etteisen laattialla. Melekeen päällimmäisenä oli valakonen paksuhko kirijekuori varustettuna mun nimellä.
Mitäs oot tilannu?
En oo mittään mistään tilannu, enpä tiijä mikähän kuori mahtannee olla.
Jotaki metallia siinä tuntuu olevan, tuumas kokki antaessaan kuoren mulle.

Täytyypä sanua, että kuori vaikutti perin mielenkiintoselta ku sitä tunnustelin. Kuulu pientä kilahtelua ku sitä käänteli. Jännitti aukasta, mitä ihimettä kuoresa mahtaa olla.
Kuori oli paketoitu niin tiukasti ettei sitä repimällä ees saanu auki, piti ottaa sakset avuksi.
Kuoren sisältä ilimesty tällänen...
..ööhh..tuota, tuota, mikäs tää ny sitte oikeen on. Hetken aikaa pyörittelin ja ihimettelin. Kahtelin kirijekuorta että mistä se oli lähetetty, ei saanu leimasta selevää. Mikä..mikä..kunnes hoksasin...
Kirijateline. Jess, tää on just sellanen teline millasesta oli aikasemmasa plokijutusa puhe. Teline, mihin voi laittaa kirijan ja sivut saa pysymään auki nuilla pienillä kääntyvillä sakaroilla.
Tää on tosi hyvä. Kirijan saa tahtomaansa kulumaan heleposti siirtämällä taustaossaa toiseen reikään. Teline toimii hyvin pöyvällä tai polovien päällä. Molemmat käjet jää vappaaksi jotta voipi samalla näpertää sukkavartta. Kiitos Partapappa ihanasta yllätyksestä.


3 kommenttia:

  1. Kyllä mulla muutama tunti meni edellisen postauksen luettuani, ennenku välähti että mähän ostin noita telineitä useemman, heti Marumummelille tarttee laittaa yks, ni ei oo enää syytä olla kirjaa lukematta!

    Mukavaa kun tykkäsit!

    VastaaPoista
  2. Tosi kipeästi tarvitseisin myös tämmöisen telineen.

    VastaaPoista

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Suru

 Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...