Maanantaita

Voi mahotonta miten miten tuulee. Puitten oksat heiluu ja huojuu siihen malliin, että saapa nähä kestääkö nuot tuon lumen ja tuulen painon. Tykkylunta on puitten oksilla melekosesti. Tuuli heiluttaa raskaita oksia eikä lumi inahakkaan ,että tipahtas. Takapihalla on suuria mäntyjä. Heiluu koko puut, pahhaa jäläkiä tullee jos sattus semmonen puhuri tulemaan joka puut kaatas.

Eilen tapahtu harvinaislaatunen homma, otin kätteen yhen kirijan ja alon lukkeen. Sitä ei kovin ussein pääse tapahtummaan, minä ku en oo mikkään lukutoukka, en tojellakkaan.
Mutta kirijapa oli alusta saakka niin mielenkiintosesti kirjotettu, että sehän tempas mukkaansa täysin. Vaara vierailee kylässä, kirijottaja Hanne Dahl. Eilinen päivä meni sitä lukiesa ja ny aamulla jatkoin. En malttanu lopettaa lukemista ennenku olin päässy loppuun ja saanu seleville miten pienen kylän asijat selevis.

Ny on sitte tämän vuojen lukeharrastus alotettu. Viime vuonna tais jäähä yhteen kirijaan, miten käynee tänä vuonna. Monesti oon aatellu, että kyllä pitäs ottaa ihitä niskasta kii ja alakaa lukkeen enemmän. Kirijoja kyllä on, niistä ei oo puutetta. Jotenki se harrastus on vaan jääny ja unohtunu noitten käsityöharrastusten alle.
Nuorempana luin enemmän. Monesti oli sukkakujin käjesä ja siinä samalla luin kirijaa. Istuin kiikkustuolisa siten, että laiton kirijan poloven päälle, auki olevan kirijan sivun kiikkustuolin käsinojan reunan alle, sillaitte sain pysymään kirijan auki.

Nytpä tuliki mieleen, että nuottitelinehän ois ollu kätevä apuväline. Miten tuota ei sillo oo tullu ajatelleeksi. Kirijan ois saanu heleposti laitettua telineelle, telineen sääjettyä sopivsasti oikijaan kulumaan. Jos olis vielä semmonen nuottiteline misä on sivujen pitimiet, nii niillähän ois saanu kirijan sivut pysymään hyvin auki.
Tosin pyykkipojillaki sivut sais varmaan pysymään auki.  Mitäs muita vaihtoehtoja mahtas olla, joko telineeksi tai sivujen auki pysymiseksi? ?