Meinas alakaa pipo kiristämmään

Täsä päivän tuumaillu ja miettiny ommaa ihteeni, hieman piilosalla olevaa luonteenpiirrettäni mikä joskus putkahtaa esille. Sillo tartun ja takerrun asijoihin jotka mun mielestä mennee pikkusen niinku väärin.
Tilanne yhtäaikaa harmittaa, tekee surulliseksi ja ärsyttää. Se herättää sisikunnasa semmosen operaation mikä purkaantuu ulos tavalla tai toisella.
Tarttumista pikkuseikkohin voijaan kutsua kaiketi myös nipottamiseksi, niuhottamiseksi, pipon kiristymiseksi jne, mut joskus sekin kai on paikallaan.

No kaikki alako siitä ku ilimottauvun siihen piparitalokilipailuun. Mikä pettymys. Ei mun menestymiseni osalta, sillä todennäkösesti oon kymmenen parhaan joukosa. Vaan pettymyksen tuotti se miten kisa on järijestetty, kisan järjestäjien toiminta.
 Kilipailutalot piti olla SantaPark Shopisa viimmeistään 8.12. jolloin päätty ilimottautuminen. Talot tais ilimestyä feispuukkiin 10.12., SantaPark ilmoitti että taloja on kaikkiaan 29.  Kuvat oli aika huonolaatusia ja kuvattu osasta niin ettei taloista juurikaan saanu selevää miltä ne näyttää. Päivän päästä taloja oli ilmestyny kaks lissää vaikka ilmottautumisaika oli päättyny kaheksas päivä.

Viikon aikana seurailin tilannetta miten kisa kehittyy. Yks kaks iski tajuntaani semmonen tosiseikka että tää kisa on ihan ....sanonko mistä.
Feispuukin äänestyshän perustuu vallan siihen että leipuri ite on feispuukisa. Mitä enemmän kavereita sitä paremmat mahollisuuvet saaha iso määrä tykkäämisiä.
Täsä vaiheesa mua alako harmittaan että olin lähteny mukkaan kilipailuun, vaan eipä voinu peruakkaan.

Muutama talo joita ei oltu tykätty kertaakaan, ku toisella talolla saatto olla jo toista sattaa tykkääjää. Miten tällänen olis tasavertasta osallistujien kesken.

Lähetin viestiä SantaParkille, kysyin miten tällä tavoin järjestettyä kisaa voi pittää tasavertasena osallistujien kesken, en saanu vastausta. Sen sijaan ilmottivat vaan että halusivat järijestää hyväntekeväisyystempauksen, eikä tulis pohtia tuommosia kysymyksiä. Toisin sanoen kilipailun luonnetta ja järijestlyä ei saanu kyseenalaistaa. Kummallista perin kummallista.
 Kilipailuun tuodut talot myydään ja niistä saatu tuotto mennee hyväntekeväisyyteen. Leipuri sai itse valita haluaako antaa talonsa myytäväksi, mut se ei ollu ehtona kilipailuun osallistumisseen. 
Mua alako pännimään  tuollanen toimintatapa että kisaajat ovat eriarvosesa asemasa eikä kilipailun järijestäjä siihen korvaansa lotkauta.

Toinenki asija mikä alako ihimetyttään ja kummastuttaan järijestäjän touhuisa. Kilipailusa on mukana talo joka oli kulijetuksesa menny rikki. Leipuri oli yrittäny korijata sitä mut ei ollu saanu talua korijattua alkuperäsen näköseksi. SantaPark on kuvannut kisaan korjaillun talon.
Feispuukisa talosta on leipurin ittensä ottama ja laittama kuva alakuperäsestä talosta.
 Feispuukisa ihimiset äänestää ehyttä, alakuperästä talua kun taas liikkeesä äänestäjät äänestää korjailtua versiota. Järijestäjä kiitteli lisäkuvasta josta näkkee hyvin yksityiskohtia. Yksityiskohtia joita ei liikkeesä olevasa talosa oo lainkaan. Vaikuttaako reilulta?

Kyllä tuollanen toiminta sai mun sisuskalut kiehummaan ja pipon pikkasen kiristymmään. Mut onneksi mulla on kokki joka löysäs mun höyryventtiiliä ja katkas piposta kuminauhan.
Sano että eihän tuollanen kisajärijestely ihan oikeen oo vaan asijalle ku ei voi mittään niin parempi ku antaa asijan olla.


Pitänee kai sitä kuiten lauvantaina mennä kauppakeskukseen kuulemaan kenen talo voitti kisan, samalla näkkee joulupukinkin. Hän ku toimii virallisena kilipailutulosten ilimottajana.