Aika mennee ku siivillä...

...kun sais sua lujasti rutistaa, pitää

sua kainalossani, olla vaan.

Minä rakastan sua, sanon

sen silmät kyynelistä kosteina,

minä rakastan sua.

Minä rakastan sua.

En tiedä mikä tuli, mutta

kyyneliä saan poskilta kuivata.

Nuo sanat paperilla ovat vain sanoja,

jotka eivät pysty välittämään

kuin pienen osan siitä 

mitä sydämessäni on.

Ei sitä pysty koskaan

sanoiksi pukemaan,

se on paljon enemmän-

se on rakkaus.

11.11.1980 -kokki-

Mistä kaikki alako?

Kaikki alako kevväällä 1979 ku satuin menemään yksille 60-vuotis synttäreille. Synttärisankari oli kokin isä, tuleva appiukkoni, vaikken sitä sillon vielä aavistanu. 

Kokki, tuo punasiniruutupaitanen nuori mies seiso oven pielesä, seuras ja vilikuili siihen suuntaan misä istun. Sanoinki mun tyttökaverille jonka kans olin juhuliin tullu; - nuo pojat tuola ovensuusa vahtaa meitä, elä kato etteivät huomaa, että me tiijetään.

Kokin vanahemmilla oli puutarha ja he tarvivat tuona kevväänä sinne työntekijää kesäkuun ajaksi jotta seleviäisivät myyntisesongista. Kokki oli sanonu isälleen, että pyytäkää sitä tummatukkasta tyttyä, joka oli sillon synttäreillä.

Minähän menin heille kesäksi töihin. Eihän mulla ollu minkäänmoista käsitystä, ei koulutusta eikä kokemusta kukkien kasvattamisesta, taimien istuttamsesta, myyntityöstä jne. Kokki oli hyvä opettaja. 

"Juhannuksen lähestyessä kiirekkin hellitti ja minäkin jäin eräänä päivänä töihin kotiin. Tänä päivänä jotakin liikahti sisimmässäni.

Päivän mittaan istutuimme kasvihuoneesa ja perkkasimme petunioista vanhoja kukkia pois. Siinä kun kahdestaan saime olla, niin huomasin pitäväni Marusta.

Ei sillon vielä uskallettu toisilekkaan tunteistamme puhua, vaikka varmasti se oli sillon molemmin puolista ihastumista ja tykkäämistä". / kokki

Kesä meni ja seuraava talavikin. Meijän hyvin alakaneeseen stoorin oli tullu epävarmuus, mun puolelta sellanen oottelun aika, että katotaanpa ihan rauhasa mikä tää kaveri oikeen on miehijään.

Oliko mies tosissaan uskoontulossaan ja mun suhteen, vai esittääkö jotaki teatteria.

Mulle noilla asijoilla oli tosi suuri merkitys koska olin ite tullu uskoon reilu vuosi sitte. En voinu ennää ajatellakkaan alakavani suhteeseen sillä mielellä, että ollaanpa täsä hetken ja heivataan sitte toinen pihalle.

"Uskoontulo toi elämääni paljon uutta. Minä olin varma, että jossain vaiheessa vielä olisimme Marun kanssa yhdessä. Sitä asiaa saatoin todistella hänelle kirjeden välityksellä. Hän kun ei oikein suostunut keskustelemaan". / kokki

Niihän siinä sitte kävi että kaikkien väärinkäsitysten ja eppäilysten jäläkeen syyskesällä -80 kaikki muuttu totaalisesti. Yhesä yösä. Näin unta meijän häistä ja ku siitä heräsin, olin niin rakastunu, niin rakastunu ku olla ja voi. Samantien olis pitäny päästä tunteista kertomaan.

"Muistelen eilistä päivää ja sen onnen hetkiä.

Muistan sinun läheisyytesi

  kätesi, silmäsi

  ja huulesi.

Muistan miten otit minut

pienen tytyön syleilyysi

ja rutistit minua.

Nyt miulla on ikävä

ja seuranani 

rakkaat muistot sinusta".

syystalavella -80 -maru-

Eikähän siinä sitte menny aikaakaan ku alomma seurustelleen, mitä kesti kaks viikkoo ja mentiin kihiloihin. 

 Heti kihilajaisten jäläkeen kokki lähti kolomeksi kuukaudeksi opiskeleen. Tuona aikana posti kululuki aika tihijään.

"Kirjoittamiani kirjeitä ja kortteja tuon kolmen opistokuukauden ajalta on 47 kappaletta. Paksuimmassa kirjeessä oli 14 arkkia molemmin puolin kirjotettuna - siis 28 sivua. Se ei ollut mahtunut yhteen kirjekuoreen, joten posti vei sinä päivänä kaksi kirjettä Marulle". / kokki

 Mää muistan ku isä tuli kylältä ja toi postin tullessaan. -On se mahotonta touhua ku kaks kirijettä samalle päivää, oli isän kommentti ku kirijeet mulle anto.

Kolome kuukautta tuntu mahottoman pitkältä ajalta vaikka kokki kävi sieltä muutaman kerran lomallakin. Kolome viikkua opiston päättymisen jäläkeen oli häät vuojen viimmesenä päivänä.

Siitäpä se alako yhteisen elämän taival....ja jatkuu...

Aika on menny ku siivillä, voi hyvänen aika sentään.  Mukava on muistella menneitä päiviä. 

Lainaukset ja runot ovat kirijasta "Sanoja rakkaudesta". Sen kokki teki 30-vuotishääpäivän kunniaksi kolome vuotta sitten.

 Hyvvää ja Onnellista Uutta Vuotta!