Mummu, ei tarvi

Mummu, ei tarvi auttaa, ossaan ihan ite; tuumas kolomivuotias poijan likka kun tieokoneella pelaili dominoa. Seurasin sivusta likan puuhastelua miten näppärästi hän osas valita oikijat kuviot mitkä kuulu laittaa aina rinnakkain. Eka tehtäväsä oli viis kuvvaa joten sehän suju aika heleposti. Likka sai ite valita aina uuven kuvasarijan ja niinpä hän valitti sitte viijentoista kuvan sarijan. :)
Sillon aattelin että nyt tuli ongelmia kun kuvat tulee kolmeen riviin ja viidennen kuvan jäläkeen pitääkin hoksata jatkaa toisen rivin alusta.

Perin mielenkiinnolla seurasin miten homma etenee. Pian oli eka rivi laitettu. Sitte tuli pienonen mietintä hetki että kuinkas tästä jatkettaan kun alapuolella onkin toinen rivi. ( rivin lopusta oli merkattu nuoli mihin kuvasarija jatkuu )
 Mummu maltto olla hilijaa kun oli saanu sellaset ohojeet että ite osataan.

Vaan jopas jotaki, likkapa jatkokin hommaa pelin lopusta.:)
 Pelin alusa kun on kuva mistä  peli alotettaan, samoin pelin lopusa kuva mihin peli päättyy. Likka hoksas että voihan niitä kuvia laittaa nurinperäses järijestykseskin.
Pientä haastetta toi se että kun alako laittaa loppupäästä kuvia, ne pitikin liittää dominopalan vasemmanpuoleinen kuva edellä olevaan oikijan puoleiseen kuvvaan. Kun taas alkupääs ne liitettiin just toistepäin. Mutta näyttihän tuo likalta onnistuvan.

Noh, sitte oliki eka rivi ja kolomas rivi valamiit , keskimmäinen rivi vielä iliman kuvia. Sillo tarvi pikksen auttaa kun ei vielä pienen ajatus riittäny ratkasemmaan pulmaa että mihin kuvvaan seuraava pala pittää yhistää .
 Mutta sanosinpa että kolomivuotiaan suoritukseksi viijentoista dominokuvapalan yhistäminen toisiinsa oli vallan mainiosti tehty.

Ehkäpä täsä käynee ajanolloon niin että mummu joutuu sanomaan; nyt saat kyllä mummua auttaa. :)


Mukavaa talavipäivää!