perjantai 6. tammikuuta 2012

Loppiainen

Niinpä se tämäkin päivä menny mukavasti, alakaa olla ilta käsillä ja sittehän sitä saa kohta mennä nukkummaan. Niin siinä kävi että piti kännykkä kuskata huoltoon. Se mokoma ku ei alakanu toimii kunnolla vaikka asensin siihen ohojelmat uusiksi. Toivottavasti saavat huollosa sen toimiin.

Laulun sanoja oon täsä päivän aikaan naputellu, päivittäny kirpparisivua ja jutella jaaritellu hetken aikaa sätis. Nii ja kävinhän mää tuola naapurin rouvan luona yläkerrasa harijottelemasa niitä lauluja jotta ne osattas sunnuntaina sitte haluaa hoilotella. Naapurin rouva on tosi mukava ihiminen, niin huumorintajunen ja nauravainen että ihan pakosta tullee hyvä mieli ku hänen luonaan käy.
Mut tahtoopa se meillä mennä välillä ihan överiksiki ku nauraa rätkätettään  yhesä jollekki asijalle niin että veet valluu silimistä eikä meinaa loppua tulla.

Siinäpä se onkin tämä ihimisenä olemisen ja elämisen ihanuus, erilaisuus.
Kyllähän sitä samanhenkisen , yhtä pölijän höpöttäjän kans ku ite on tullee melekosen hyvin toimeen. Sitä ku istuu saman pöyvän ääresä,  nauraa yhtä palio samoille puujalakavitseille nii ohan se hauskaa. :) Mut semmosia ystäviä on kaiketi hiukkasen harvasa?

Hieman hankalampaa ja ehkä joskus kiusallistakin on sitte jutustella ihimisten kans joilla se huumorintaju ja nauruherkkyys kulukee toisella aaltopittuuvella. En sitä sano enkä tarkota etteikö juttua synny ollenkaan, syntyyhän sitä hieman vaan hittaammin, harvakseltaan.
Ite saan vähä pijätellä itessäni olevaa tilannekomiikkaa ettei se ihan aina ryöpsähtelis ja aiheuttas naurua sillon ku vastapuoli istuu naama totisena eikä oo perillä ollenkaan mun huumorista. 
 Se on sitä elämää. :)


Nii, pressan vaalitki tulosa. Eilen kahtelin lehestä heijän kaikkien näkökulumia asioihin. Ohan heillä kaikilla omat näkemyksensä ja suunnitelmansa miten suomi saahaan hyvvään taloudelliseen tilanteeseen. Yks luppaa yhtä, toinen toista, kolomas tietää että EU;sta ois hyvä päästä erroon. Mut kelläpä heillä ois sitte todellisesti sellaset eväät antaa että tilanne korjaantuis. Tuskin kellään.
Mutta tuokin kaiketi asia jota hyvä muistaa rukoillen. Ohan sanas annettu ohoje että rukkoilla esivallan puolesta. Eihän tulevankaan pressan sydän kiveä oo, kyllä Jumala voi hänessäki vaikuttaa tahtomista ja tekemistä.

3 kommenttia:

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

  Joulurauhaa, joulurauhaa sitä kaipaa maa, jotta ihimiset sais pelotta vaeltaa. Rauhanruhtinas, joulun Herra antaa rauhan ja ilon sydämeen ...