Ystävän Emma tuoli sai hempeän vaalijansinisen sametti verhoilun. Mitään suurempaa korijaamista tuolisa ei ollu, ainuastaan pari jousta oli irronu ja toisesta käsinojasta oli koira purassu vähä pehemustetta irti. Rikkeet oli heleppo korijata.
Sametti oli yllättävän tiivistä ommella. Ei kaukana ollu, etteikö etusormeen tullu rakkua ommellesa. Kokkeilin välisä käyttää pihtejä neulan vetämisseen, mut se osottautu liijan hittaaksi hommaksi.
Alunperin tuolisa oli ollu helemaröyhelö mutta ystävä sano ettei halua semmosta ollenkaan. Kangas on hänen valittema, samoin jalakojen uus värisävy. Soppii hyvin tuo tumma sävy vaalijaan kankaaseen. Toivotaan tuolille pitkää ikkää ja koiralle toisenlaisia puruluita.
perjantai 27. syyskuuta 2019
lauantai 21. syyskuuta 2019
Lauantain touhua
Ajelin pohojanmaalle vähä puuhastelleen.
Otin urakaksi putsata loput hirsiseinät ku ei oo muita työmiehiä hommisa.
Pölyt ehtii laskeentummaan ja saan siivotuksi paikat, niin ompa mukava kevväällä jatkaa hommia.
Kirkkokamarin seinästä alotin. Seinän ensimmäinen tapetti on ollu sanomalehen sivuja. Millä lie liimattu ku osasta oli aika lujasti kiinni. Nailonharjiahylypyrällä ne kyllä lähti helposti irti.
Kannatti repiä hirsi näkösälle, tuli kivan näkönen seinä. Jätin pienen palasen sanomalehtiä seinään, jotta näkkee millo siihe on alettu pinnotuksia laittelemmaan.
Tuvan nurkasta jatkon... jäi vielä vähä kesken mutta eiköhän se ennen talaven tulua oo tuvanki seinät putsattu.
Otin urakaksi putsata loput hirsiseinät ku ei oo muita työmiehiä hommisa.
Pölyt ehtii laskeentummaan ja saan siivotuksi paikat, niin ompa mukava kevväällä jatkaa hommia.
Kirkkokamarin seinästä alotin. Seinän ensimmäinen tapetti on ollu sanomalehen sivuja. Millä lie liimattu ku osasta oli aika lujasti kiinni. Nailonharjiahylypyrällä ne kyllä lähti helposti irti.
Kannatti repiä hirsi näkösälle, tuli kivan näkönen seinä. Jätin pienen palasen sanomalehtiä seinään, jotta näkkee millo siihe on alettu pinnotuksia laittelemmaan.
Tuvan nurkasta jatkon... jäi vielä vähä kesken mutta eiköhän se ennen talaven tulua oo tuvanki seinät putsattu.
Mukavaa viikonloppua!
torstai 12. syyskuuta 2019
Neuleita koirankarvalangasta
Oon kutonu koirankarvalangasta sukkia, säärystimiä ja rannekkeita tuttaville vähä niinku koekäyttöön. Palaute mitä oon saanu on ollu hyvin positiivista.
Koirankarvalanka tuotteet helepottavat todistetusti nivel- ja lihaskipuja.
Jokkainen taitaa tietää, miltä se tuntuu ku roppaa jomottaa ja niveliä jäytää. Särky voi olla semmosta ettei oikeen pysty olemaan paikallaan yhesä kohtaa vaan jäseniä pittää liikutella ja suoristella.
Koirankarvalanka tuotteet rauhottaa ja lieventää näitä oireita.
Ellei tykkää käyttää sukkia on säärystimiet tai poloven lämmittimet hyvä vaihtoehto. Ne voi säätää just oikijaan kipukohtaan vetämällä niin ylös ku tarvii.
Miehelle pitkävartiset sukat ja poloven lämmikkeet.
Koirankarvalanka tuotteet helepottavat todistetusti nivel- ja lihaskipuja.
Jokkainen taitaa tietää, miltä se tuntuu ku roppaa jomottaa ja niveliä jäytää. Särky voi olla semmosta ettei oikeen pysty olemaan paikallaan yhesä kohtaa vaan jäseniä pittää liikutella ja suoristella.
Koirankarvalanka tuotteet rauhottaa ja lieventää näitä oireita.
Ellei tykkää käyttää sukkia on säärystimiet tai poloven lämmittimet hyvä vaihtoehto. Ne voi säätää just oikijaan kipukohtaan vetämällä niin ylös ku tarvii.
Miehelle pitkävartiset sukat ja poloven lämmikkeet.
Reumaa sairastavalle henkilölle tein huivin. Päivällä sen voi levittää harteille ja yöksi laittaa selijän alle jollon se lämmittää ja rauhottaa lantiota ja lonkkia.
Koirankarvalangasa on 40% koirankarvaa ja 60 % villaa. Konepestävää 30 asteesa käsin / villa pesuohojelmalla. Teen tuotteita tilauksesta.
lauantai 7. syyskuuta 2019
Isoäidin neliöitä
Kesällä saatiin hirsimökille sivustavejettävä sohova. Siinä ei oo minkäänlaista pehemustetta joten jonkinlainen pehemike siinä ois kiva olla.
Ensin aattelin, että verhoilen siihen ohkasen patjan, vaan tulinki toisiin ajatuksiin.
Trikkoosta virkkaamalla saa riittävän pehemikkeen ja sen voi tarvittaisa pestä.
Isoäitin nelijöt on heleppo malli. Kutteena käytin trikkoota, jonka leikkelin käytöstä poistetuista vaatteista. Kirpparin " ota tästä loojasta" löyty mukavasti sopivia värejä.
Toisena kutteena käytin lakanoista revittyä kujetta, se antaa tukevuutta virkkaukseen.
Sohovan matosta jäi ylimääräsiä kutteita, niistä tein kiikkutoolin uuven maton.
Mukavaa viikonloppua.
Ensin aattelin, että verhoilen siihen ohkasen patjan, vaan tulinki toisiin ajatuksiin.
Trikkoosta virkkaamalla saa riittävän pehemikkeen ja sen voi tarvittaisa pestä.
Isoäitin nelijöt on heleppo malli. Kutteena käytin trikkoota, jonka leikkelin käytöstä poistetuista vaatteista. Kirpparin " ota tästä loojasta" löyty mukavasti sopivia värejä.
Toisena kutteena käytin lakanoista revittyä kujetta, se antaa tukevuutta virkkaukseen.
Sohovan matosta jäi ylimääräsiä kutteita, niistä tein kiikkutoolin uuven maton.
Mukavaa viikonloppua.
torstai 29. elokuuta 2019
Mitä se sinulle merkitsee?
Elämä on mielenkiintonen seikkailu, eikö vaan?
Etenkin, ku sen saa ellää Jumalan yhteyvesä, kokia ja nähä hänen tekojaan. Eikä ne asijat ja tilanteet ylleensä oo suuria tai erikoisia, ihan tavallisesa arkipäivän hetkesä voi tulla etteen tilanne mikä on voimaannuttava, antaen iloa sisimpään niin, että vielä monta päivää jäläkeenpäinki hykerryttää.
Mulla on joskus tapana töihin mennesä matkalla rukkoilla ja pyytää siunausta päivään. Pyytää sitä, että voisin olla välittämäsä Jumalan rakkautta ja hänen suurta sanomaansa niille ihimisille joita päivän aikana kohtaan.
Tuona aamuna rukkoilin Väinön puolesta, kävellesä hänen luokseen. Pyysin, että Väinön kans vois syntyä juttua hengellisistä asijoista, sillaitte luontevasti ja hänen alotteestaan.
Olin ehtiny olla hetkisen Väinön luona, ku hän sano nähäneensä unta.
Näin unta, että olin pitämäsä aamuhartautta. Minut oli pyyvetty soittammaan ja laulammaan sinne ja mikäs se laulu ny olikaan. Väinö alako hyrräileen laulun melodiaa ja muisteli sanoja miten laulu mennee. Taivas...hmmm..taivas on uskoni määrä. On mulla lauluun sanat ja nuotitki tuola pianon päällä.
Sain kiinni laulusta ja alon laulammaan laulun eka säkkeistyä. Väinö kahto mua ja sano, että sinähän ossaat laulun ulukua.
Niin ossaan, oon laulanu monet vuojet hengellisiä lauluja.
Siinä me yhesä laulettiin laulun eka säkkeistö ja kertosäkkeistö.
Auta oi Herrani kallis, niin että oisin mä valmis,
kun saavut pilvissä kerran, kansaasi pois noutamaan.
Laulusa on aika puhuttelevat sanat sannoin, niin on tuumas Väinö.
Mää jatkoin; oon joskus aatellu nuita laulun sanoja, että mahtaa se olla melekonen hetki, ku Herra pilivisä saapuu. Ei mun järki kyllä sitä käsitä eikä ymmärrä miten mahtannee olla mahollista.
No sehän on vain laulu, tuumas Väinö.
Joo, niihän se on laulu, mutta onhan raamatussa sanottu ja kerrottu se, että Kristus tullee takaisi pilvisä. Kristuksesa kuolleet nousee ensin ja site me jotka ollaan elosa, temmataan yhesä heijän kanssaan kirkkautaan. Jos raamattuun on uskominen, niin sillohan pitänee uskoua tuokin asija, että piliviin väki nousee.
Nii se saattaa olla, sano Väinö ja jatko, kävin joskus kahtomasa elokuvan; Näin hänen kuolevan. Oli semmonen 3 D elokuva, puhutteleva ja äänet tuli niin liki. Se, ku ne iski niitä nauoja, kuin ois ollu siinä läsnä.
Ku kahtelit sitä elokuvvaa Jeesuksen elämästä, hänen kuolemastaan ristillä meijän syntien takia, mitä se sinulle merkitsee?
Oon miettiny asijaa, niin se varmaan on. Pieni hilijanen hetki ja juttu siirty päivän politiikkaan ja muihin asijoihin.
Jonku ajan päästä Väinö siirty pianonsa ääreen ja alako soittelleen laulua. Siinä siivouksen lomasa laulettiin yhesä koko laulu.
Sanompa vaan, että olihan mahtava alotus päivään. Sitä sain mitä tilasin.
Ihiminen on välikappale Jumalan valtakunnan työsä. Jumala tekkee työn.
Etenkin, ku sen saa ellää Jumalan yhteyvesä, kokia ja nähä hänen tekojaan. Eikä ne asijat ja tilanteet ylleensä oo suuria tai erikoisia, ihan tavallisesa arkipäivän hetkesä voi tulla etteen tilanne mikä on voimaannuttava, antaen iloa sisimpään niin, että vielä monta päivää jäläkeenpäinki hykerryttää.
Mulla on joskus tapana töihin mennesä matkalla rukkoilla ja pyytää siunausta päivään. Pyytää sitä, että voisin olla välittämäsä Jumalan rakkautta ja hänen suurta sanomaansa niille ihimisille joita päivän aikana kohtaan.
Tuona aamuna rukkoilin Väinön puolesta, kävellesä hänen luokseen. Pyysin, että Väinön kans vois syntyä juttua hengellisistä asijoista, sillaitte luontevasti ja hänen alotteestaan.
Olin ehtiny olla hetkisen Väinön luona, ku hän sano nähäneensä unta.
Näin unta, että olin pitämäsä aamuhartautta. Minut oli pyyvetty soittammaan ja laulammaan sinne ja mikäs se laulu ny olikaan. Väinö alako hyrräileen laulun melodiaa ja muisteli sanoja miten laulu mennee. Taivas...hmmm..taivas on uskoni määrä. On mulla lauluun sanat ja nuotitki tuola pianon päällä.
Sain kiinni laulusta ja alon laulammaan laulun eka säkkeistyä. Väinö kahto mua ja sano, että sinähän ossaat laulun ulukua.
Niin ossaan, oon laulanu monet vuojet hengellisiä lauluja.
Siinä me yhesä laulettiin laulun eka säkkeistö ja kertosäkkeistö.
Auta oi Herrani kallis, niin että oisin mä valmis,
kun saavut pilvissä kerran, kansaasi pois noutamaan.
Laulusa on aika puhuttelevat sanat sannoin, niin on tuumas Väinö.
Mää jatkoin; oon joskus aatellu nuita laulun sanoja, että mahtaa se olla melekonen hetki, ku Herra pilivisä saapuu. Ei mun järki kyllä sitä käsitä eikä ymmärrä miten mahtannee olla mahollista.
No sehän on vain laulu, tuumas Väinö.
Joo, niihän se on laulu, mutta onhan raamatussa sanottu ja kerrottu se, että Kristus tullee takaisi pilvisä. Kristuksesa kuolleet nousee ensin ja site me jotka ollaan elosa, temmataan yhesä heijän kanssaan kirkkautaan. Jos raamattuun on uskominen, niin sillohan pitänee uskoua tuokin asija, että piliviin väki nousee.
Nii se saattaa olla, sano Väinö ja jatko, kävin joskus kahtomasa elokuvan; Näin hänen kuolevan. Oli semmonen 3 D elokuva, puhutteleva ja äänet tuli niin liki. Se, ku ne iski niitä nauoja, kuin ois ollu siinä läsnä.
Ku kahtelit sitä elokuvvaa Jeesuksen elämästä, hänen kuolemastaan ristillä meijän syntien takia, mitä se sinulle merkitsee?
Oon miettiny asijaa, niin se varmaan on. Pieni hilijanen hetki ja juttu siirty päivän politiikkaan ja muihin asijoihin.
Jonku ajan päästä Väinö siirty pianonsa ääreen ja alako soittelleen laulua. Siinä siivouksen lomasa laulettiin yhesä koko laulu.
Sanompa vaan, että olihan mahtava alotus päivään. Sitä sain mitä tilasin.
Ihiminen on välikappale Jumalan valtakunnan työsä. Jumala tekkee työn.
sunnuntai 25. elokuuta 2019
Vitamiinit talteen
Kevväällä näytti, että marijapensaisiin ei tuu tänä vuonna kovin palijo marijoja. Vaan mitä ihmettä...
Marijoja tuli ihan älyttömästi. Keittelin mehuksi kolome ämpärillistä ja muutamam rasijallisen laiton pakkaseen.
Karviaisia tuli kans mukavasti. Nelisen litraa laiton hilloksi. Kokkeilimpa tehä viinihappomehuaki niistä. Siitä tuli ihan juotavvaa vaikka on hieman sakijampaa, vähä niinku nektaria. Vettä ku laittaa reilusti sekkaan nii ei oo väkevää.
Kyllä ny talaven pärijää ku on mehuja ja hilloja.
Karviaisia tuli kans mukavasti. Nelisen litraa laiton hilloksi. Kokkeilimpa tehä viinihappomehuaki niistä. Siitä tuli ihan juotavvaa vaikka on hieman sakijampaa, vähä niinku nektaria. Vettä ku laittaa reilusti sekkaan nii ei oo väkevää.
Kyllä ny talaven pärijää ku on mehuja ja hilloja.
sunnuntai 11. elokuuta 2019
Pöytäliina
Monta, monta vuotta sitte sain ystävältä monenlaisia kirijontatöitä, joista osa oli jääny kesken ja osa oli täysin alottamattomia. Tämä liina oli alottamaton, mallikuvijot vain piirrettynä kankaalle. Kangas on vahavaa valakasematonta puuvillaa.
Kirijonta,toiselta nimeltään merkkaus taitaa olla kohta katuavvaa käsityöperinnettä. Sitä ei kai kouluisakkaan käsityötunneilla opeteta liene missään. Tai, kirijotaanhan sielä jottain pieniä liinoja vohovelikankaalle. Mutta tälläsiä puuvilla- tai pellavakankaalle kirijottuja käsitöitä ei tehä.
Mää oon kakarasta asti tykänny tehä kirijontatöitä. Ne on omalla tavallaan haasteellisia ja mielenkiintosia, ku voi suunnitella ja sommitella värit sekä tekotavat.
Kokkeilin uusia, erilaisia kirijontatapoja joita löysin netistä. Alaku aina hankalaa, mutta kylläpä ne siitä alako lehtien mallit ja muovot syntymmään sitä mukkaa ku niitä teki. Työtä tehesä ei taho huomata, että lanka saattaa jäähä liijan tiukalle mikä näkkyy ikäväkyllä sitte valamiisa työsä.
Toki pistojen kirreyvet hieman muuttuu siinä vaiheesa ku liinan pessee ja kankaasa oleva tärkki lähtee pois.
Ekana kirijoin lilalla kaikkien kukkien ääriviivat, oli ajatuksena tehä liinasta lilakukkanen. Kas kummaa, josaki välisä värimaailma alakoki muuttummaan ja liinaan ilimesty keltasta ja punasta sävyä. Ny jäläkeen päin ku kahton kokonaisuutta, niin parempi oli ku laiton usijampaa väriä.
Lilakukkasena liinasta ois tainnu tulla liijan tylsä.
Liinan reunat kaipas ehottomasti pitsin. Ostonen,valamis pitsi ei tullu kysymykseenkään, vaikka se ois ollu heleppo ja nopija ratkasu asijaan. Virkkasin pitsin suoraan liinan reunaan. Netistä löyty siihenki mukava, heleppo ohoje. Pitsisakara tehtiin yks kerrallaan ja siirryttiin sitte etteenpäin.
Liinaa tehesä mietin, että mihinkähän se tämäki liina sitte joutunnee ku minusta aika jättää.
Toivotaan, että se päätyy jonku lapsenlapsen pöyvälle, muistona mummusta joka värkkäs lankojen ja neulojen kans kaikenmoista.
Kirijonta,toiselta nimeltään merkkaus taitaa olla kohta katuavvaa käsityöperinnettä. Sitä ei kai kouluisakkaan käsityötunneilla opeteta liene missään. Tai, kirijotaanhan sielä jottain pieniä liinoja vohovelikankaalle. Mutta tälläsiä puuvilla- tai pellavakankaalle kirijottuja käsitöitä ei tehä.
Mää oon kakarasta asti tykänny tehä kirijontatöitä. Ne on omalla tavallaan haasteellisia ja mielenkiintosia, ku voi suunnitella ja sommitella värit sekä tekotavat.
Toki pistojen kirreyvet hieman muuttuu siinä vaiheesa ku liinan pessee ja kankaasa oleva tärkki lähtee pois.
Ekana kirijoin lilalla kaikkien kukkien ääriviivat, oli ajatuksena tehä liinasta lilakukkanen. Kas kummaa, josaki välisä värimaailma alakoki muuttummaan ja liinaan ilimesty keltasta ja punasta sävyä. Ny jäläkeen päin ku kahton kokonaisuutta, niin parempi oli ku laiton usijampaa väriä.
Lilakukkasena liinasta ois tainnu tulla liijan tylsä.
Liinan reunat kaipas ehottomasti pitsin. Ostonen,valamis pitsi ei tullu kysymykseenkään, vaikka se ois ollu heleppo ja nopija ratkasu asijaan. Virkkasin pitsin suoraan liinan reunaan. Netistä löyty siihenki mukava, heleppo ohoje. Pitsisakara tehtiin yks kerrallaan ja siirryttiin sitte etteenpäin.
Liinaa tehesä mietin, että mihinkähän se tämäki liina sitte joutunnee ku minusta aika jättää.
Toivotaan, että se päätyy jonku lapsenlapsen pöyvälle, muistona mummusta joka värkkäs lankojen ja neulojen kans kaikenmoista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Köyhästä rikkaaksi
Hän ohi ei kulije, ei kettään hylykää hän. Jo pimmeyven halaki hän löytää itkevän. Ei syytä hän, ei soimaa. Hän kohtaa särkyneen, ja parant...
-
Muutama vuosi sitte, sain lahajaksi syyshortessan. Siitä on kasvanu pieni puu joka kukkii hienosti. Alusa kukat oli valakosia, vaan nyt ne ...
-
Ostos - TV:sä on pyöriny mainos Cerafit paistinpannusta. Mainoksesa ne kehhuu pannun erinomaisuutta ettei sen pintaan tartu mikkään ja se pa...
-
Lankaloojan pohojalta löyty vaalijanpunasia jämälankoja joita yhistelemällä sain tehtyä tyttöille heppasukat. Neilin sukista tuli vähä liija...













