Sunnuntai päivän avaus

 Vaari on teheny tuonne veispuukkiin nuita pieniä videon pätkiä kohta puolen toista vuojen ajan. Ens alakuun hän teki niitä joka päivä, eläkkeelle jäätyään vähensi niitten tekemstä ja tekkee nykyään parin kolomen päivän vällein. Lyhykäisiä juttuja arkisesta elämästä ja mielenkiintosia tarinoita elämästä Jumalan seurasa.  Tämän aamun video löytyy tästä linkistä

https://www.facebook.com/100032492223008/videos/4358855607517420/

Mukavaa syyskuun alakua sinulle!

Kartano töitä

 Nyt ollaan remonttihommisa siinä vaiheessa, että ehitään tälle syksyä vähä enemmän touhuaa kartanollaki. Eilen saatiin multakuorma tuvan akkkunan alle. Toinen kuorma hommataan sitte, ku tämä on ensin saatu levälleen. 

Ennenku voi alakaa multaa levittämmään, pittää kerätä kiviä ja kasata niistä sopivan muotonen läjä, siihen voi myöhemmin laittaa kivikosa viihtyviä perennoja kasvammaan.  Monenlaista riisua, ohutta jos paksumpaa on vuosien aikana jääny maahan lojumaan, ainaki paksuimmat niistä aattelin kerätä ja siirtää kauemmas puittein välisä oleviin monttuihin. Maata päälle, niin sinnehän ne maatuu. 

Aamusta ei hommiin vihti alakaa ku sattaa vettä kaatamalla. Sajetutka näyttää, että puolen päivän jäläkeen selekenee ja saje loppuu.  On siis sopiva hetki aamuneuloosille, villapaijan teko on vähä kesken. 

Mukavaa päivää! 

Sata vuotta sitten

Tänä päivänä tuli täyteen sata vuotta anopin syntymästä. Hän synty Pitkäsenkylällä  Kalajoella, hirsitalon peräkamarisa. Päivän kunniaksi käytiin anopin syntymäkojin pihalla. 

Ja kierreltiin kirkkomaalla kattelemassa sukulaisten hautoja. 

Mennessä pyörähettiin Tyngän myllyn pihamaallaki. Myllyn vartija oli tarkkana puuhassaan. 

Punastuu ne

 Ensimmäiset maistijaiset on saatu. 

Tomaatteja punastuu joka päivä lissää. Etenki pikkusia tomatteja tullee äkkiä. 

Tämä lajike Indigo Rose on mielenkiintonen, tomaatit on lähes mustia. 

Oven pielesä on amppelitomatti, kukkia on valtavasti, tomatit minikokosia. 

Paprika on kans kasvanu hyvin. Mennee vielä vähän aikaa, että paprikat on punaisia. 

Varkaita

 Vaari laitto kevväällä pikkusen kasvihuoneen puojin seinustalle. Tomatteja on viittä eri lajiketta, yhesä pitäs olla lähes mustia tomatteja kuhan kypsyvät. Muutaman päivän vällein käyn kiertämäsä huoneen ja tarkistan onko tomatteihin tullu varkaita. Niin justiinsa, varkaita.

Tiijäthän sää mitä varkaat tekkee, nehän varastaa. Varasvarsi alakaa kasvattammaan uutta vartta ja siihen ajan myötä tullee kukkiaki, mutta sepäs vieki kasvuvoimaa päävarrelta, sen takia varkaat on poistettava. Kaikista tomateista ei tarvi varkaita poistaa, mut kolomesta lajikkeesta pittää. Varkaat kasvaa varren ja lehen yhtymäkohasta ja ovat kyllä niin salakavalia, että niitä on välillä tosi hankala huomata. Sillo ku taimet oli pieniä, varkaat näki heleposti, mutta nyt ku lehet on suuria ja peittäviä, varkaat piiloutuu tosi tehokkaasti lehtien sekkaan. 

Toissa aamuna kävin jahtaamasa varkaita. Voi hyvänen aika, ku löysin kaks mahottoman suurta varasta kahesta tomatista. Varkaisa oli jo kukannuppuja ja ne näytti ihan siltä kuin ne ois päävarsia. Mitä huijausta!! Vaikka mielestäni oon aina tarkkaan käyny varret läpi, ettei sinne jäis varkaita, niin näköjään niitä ei vaan kaikkia aina nää.  Pienet varkaat katkijaa heleposti, mutta nämä isommat, lähes 70senttiset roikalleet, nehän ei niin vaan katkennukkaan nipistämällä. Sai ihan reilusti vääntää ja nykästä jotta sai ne irtuammaan. Aattelinki, että varraampa seuraavalle jahtireissulle puukon mukkaan, sillä on heleppo napata paksumpi varsi poikki nii ei tuu repiämiä. 

Tomatteja puhistaisa ajatukset lensi ramatun lehille, sieläki kerrotaan varkaasta. Johanneksen evankelijumisa sanotaan varkaasta näin; " Varas ei oo tullu muutaku varastammaan, tappammaan ja tuhuammaan. Mää oon tullu, että heillä olis elämä ja olis yltäkylläsyys. 

Joh. 10 :10

Niin salakavalasti ku tomaatin varkaat kasvaa ja piiloutuu, yhtälalla elämäsä on asijoita jokka saattaa alakaa kasvammaan ja tekemään tuhuaan ja saatuaan riittävän kasvutilan, ne vallottaa koko alan. Miten hankalaa ja kivulijasta niitä onkaan poistaa. Heleposti aattellee, että eikai se ny näin pieni asija haittaa, kyllä mää tämän kans pärijään. Et muuten pärijää. Varas, joka tekkee kaikkensa sen etteen, että se sais kievottua ihimisen sormensa ympäri, hallita ja kahalita semmosilla asijoilla joihin ihiminen on ihtessään heikko. Pieniähän ne asijat ensalakuun on, mutta jos ei niitä siinä vaiheesa poista, nehän taatusti kasvaa.

Siksi kai meitä kehotettaanki panemaan pois kaikki mikä painaa ja synti, joka niin heleposti meihin kiertyy. Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilipailu joka on eesä, kahtotaan Jeesukseen, uskomme perustajjaan ja täyvelliseksi tekijään. 

Ikä, se o vain numeroita.

 Niihän sitä sanotaan,  että ikä on vain numeroita, ei näy eikä tunnu missään. Höpö höpö, jokkainen joka kuuskymmentä täyttää tietää, että näkkyy ja tuntuu se. Ei sitä oo ennään kakskymppinen. 

Viikonloppu vierähti mukavasti rakkaitten ihimisten kans. Poika teki vaimonsa kans  hyvät sapuskat, lohikeittua ja tuorehernekeittua, joka oli täysin kasvis versio, mut niin älyttömän hyyvvää.  Jäläkiruokana oli sitte kakkua ja kahavia. 

Tää on oikeen hyvä ikä. Ei ennään mikkään tytön hupakko, mut ei vielä vanhuskaan. Vai onko se sitteki niin miten kuulee ussein sanottavan, että miehet on pikkupoikia ja naiset pikkutyttöjä loppuun asti. 

Pullot ja tuoppi

 Kaikkea hassua ja muistoja tuovia tavaroita sitä löytyy vanahan talon ja puojien laattijoitten alta. Silloin, ku purettiin yks huonokuntosin puoji pois niin sen laattian alta löyty muovipulloja ja tuoppi.

Mulla on semmonen muistikuva, että pullot ois kulukeutunneet ruottin sukulaisten mukana mummolaan. Sukulaiset; enot, täjit ja serkut tulivat kesälomillaan  mummulaan ja toivat aina tullessaan jotaki ruottin tulijaisia.  Tuosta silakkatuopista ei oo mittään muistikuvaa, mistä lie tullu ja puojin laattian alle päätyny. 

Olipa niin tai näin, ovat ihan hauskoja, hassuja tavaroita. Valakosen pullon pinnasa on koripohoja kuvijointi. Ei kai semmosia ennää tehä  missää. Ennen vanahaan tavarat tehtiin kestämmään. Nämäki on paksua muovia, sen takia kai ovat säilynneet ehjinä vuosikaudet, kesät ja talavet.