Pitiki sattua

Sattuu ja tapahtuu, niihän sitä tekkee, ja ku on sattunu niin hankala on korijata. Tällä kertaa sattu kakun tevosa. Perjantaina tein isänpäivä kakun. Olin ostanu rasijan tuorejuustua että teen siitä kerman kans täytteen ja lisäksi laitan hilloja kakun välliin. 

 Kaikki meni hyvin siihen asti kunnes maiston kermajuustotäytettä. Mitä ihmettä, suusa maistu hivenen valakosipuli. Nuolasin uuvestaan nuolijan reunaa, totta vieköön se maistu valakosipulilta. Aattelin, että nuolijalla oli sekotettu jotaki valakosipulia sisältänyttä sapuskaa ja maku tuli siitä. 

Sitte putsasin kupin, misä olin sekottanu täytteen ja maiston, voi eiiiii, koko täyte maistu valakosipulilta. Miten se ny niin kävi. 

Noh, vaari oli alakuviikosta teheny kurpitsakeittua ja laittanu siihen sen mun ostaman, tavallisen tuorejuuston. Oli ostanu tilalle valakosipulijuuston ja laittanu jääkaappiin. Kas kummaa, just sammaan paikkaan mihin mää olin laittanu ostamani juuston. Siitähän mää sen sitte vaan nappasin, kahtomatta tarkemmin rasijan kantta. 

Ehkäpä muistan ens kerralla kahtua ja tarkistaa mitä rasija sisältää. 

Hyvvää isänpäivää! 🥰