Ny on kummallekki oma tuoli, ei tarvi vaarin kans tapella kumpi saa punasesa tuolisa istua. :)
Orasnnikukkaset verhot on kirppislöytö jotka ostin, ku isosiskot sano että osta nuo.
Vaariki tykkäs verhoista, ovat kuulemma hienot.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suru
Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...
-
Lyhentykköön tie askeltesi alla. Olokoon tuuli myötäinen matkallasi. Paistakkoon aurinko läpimästi kasvoillesi, lagetkoon saje pehemiä...
-
Mennee nämä mun hommat ihan Pelle Pelettoman hommiksi ku alon värkkäämään jotaki aivan hullunkurista juttua. Mää en oo vielä niin kehittyny ...
Ihana nurkkaus:)
VastaaPoistaNo nythän teillä on niin tyylikästä että!!
VastaaPoistaNäyttää hauskalta, on semmoista kivaa vanhanajan tyyliä. Tuo pyöreä pöytä on myös omiaan noiden nojatuolien väliin.
VastaaPoistaKiiitoss.
VastaaPoistaOnpa lämmin syystunnelma retronurkkauksessanne!
VastaaPoista