Neuloosin oireitaki välillä pukkaa, piti alakaa tekemään Roomsterin rattiin suojus. Ai miksikö?
No ihan sen takija, ku on niin ästyttävä viilijänä syysaamuna töihin lähtiessään istua autoon ja ottaa kylymästä ratista kiinni ja huomata, että hanskat jäi sisälle.
Ny on asija korijattu. Eipä tarvi vaarinkaan ennään kärvistellä näppiensä kans vaan voi reilusti ottaa kiinni lämpösemmästä ratista.
Siniraitanen suojus soppii oikeen hyvin Roomsterin maalin värriin, Vaari vähä ehotti, että voiskohan vaihekeipinnuppiinki tehä suojan. Jaa...aa...mikä ettei... harkita kyllä pittää, ettei vaan käy niin , että hetken päästä on koko pirssi virkkausten peitosa. Neuloosi on arvaamatonta!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suru
Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...
-
Lyhentykköön tie askeltesi alla. Olokoon tuuli myötäinen matkallasi. Paistakkoon aurinko läpimästi kasvoillesi, lagetkoon saje pehemiä...
-
Mennee nämä mun hommat ihan Pelle Pelettoman hommiksi ku alon värkkäämään jotaki aivan hullunkurista juttua. Mää en oo vielä niin kehittyny ...
Ihana siitä tuli! Hyvä idea.
VastaaPoistaKiitos, hyvin toimii.
PoistaSiitä tuli hyödyllinen ja kaunis. Tuollaisen ottaisi jokainen autoilija.
VastaaPoistaNiimpä, pienellä vaivalla mukava hyöty.
PoistaSeuraavaksi roomsteriin sitten verhot, ehottomasti!!
VastaaPoistaTottahan toki :) :), raijalliset vai kukalliset??
PoistaKukalliset. :)
Poista