Retromekko

Vuosia, vuosia sitte löysin kirpparilta kiva kuosisen retromekon.  Mekko on pitkä, nilikkoihn saakka ulottuva ja vyötäröllä on taakse solomittava vyö. Mekon hihat on levijät, muistuttavat vähä lepakkohihoja.

Mekosa olevasta tuoteselosteesta näkkee, että mekko on suomalaista laatutyötä. Tuohon aikaan materiaalit ovat olleet kunnollisia ja kestäviä. Ei oo mekko menny miksikään vuosien kuluesa.

Oonkohan pari kertaa mekkua päälläni pitäny. Nuo hihat on sellaset etten niistää oikeen oo tykänny. Ja toinen juttu on mekon pittuus, se on liijan pitkä. Pois kuitenkaan en oo mekkua raaskinu heittää vaikken oo palijo  pitänykkään. Tykkään tuosta kankaasta.
Jotta mekolle tulis käytettyä, sille piti tehä jotaki.

Irrotin hihat, poistin niistä olokapään rypytykset ja kavensin ne sopiviksi. Vyö sai lähtiä kans. Heleman lyhensin polovipittuuteen. Meinasin ensin, että laitan helemaan punasta kuten alakuperäsesä mekosa on laitettu mutta jätin kumminki laittamatta. Riittää ku punasta on miehustasa ja hihhoisa. Ny mekko on sellanen, että sitä tullee varmaan käytettyä usijamminki ku kerran vuojesa.