Kirpparilta löyty taas yks nojatuoli. Kangas ehyt mutta isoja taharoja oli sielä täälä jonka takia se varmaan oli kierrätykseen kuskattukkin.
Vaari kanto tuolin autosta sisälle. Ku oli saatu se sisälle ei ehitty muuta tehä ku heittää takit naulakkoon ja laitomma tuolin ossiin. Kiinnosti nähä millanen jousitus siinä on, misä kunnosa ja miten on kasattu.
Istuinosan pehemusteista näki että tuoli on ollu vähällä käytöllä, ei siinä kovin ussein oo istuttu.
Kokonaisuuessaan tuoli oli hyväsä kunnosa, ei tarvinnu tehä mittään muutaku vaihtaa kangas.
Uus kangas on jottain sekotekangasta, jäi ylimäärästä yhestä tuolista jonka verhoilin vuosi sitte, tai joko siitä mahtaa olla kulunu kaks vuotta. Harmaja kuosi on rauhallinen se on heleppo yhistää muihin värreihin ja kalusteisiin. Minne tuoli päätynee,se on vielä arvoitus. Eiköhän jostain paikkansa löyvä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kyllä minä niin mieleni pahotin
Kyllähän se taitaa olla niin, että monenlaista asijaa sitä täsä maailmasa joutuu kuulemmaan. Mihinpä sitä ihiminen korvansa laittaa ku ne mu...
-
Kyllä nyt on saatu nauttia kesästä. Hellettä on piisannu riittävästi, ihan jo tukahuttavan kuumaa ollu välillä. Hiki on tullu kartanolla yh...
-
Nyt ei taija auttaa ennää laulella, vielä on kessää jälijellä. Syksy on tullu ja tuopi mukanaan hyiset tuulet ja vesisatteet. Luonto valamis...
-
Lankaloojan pohojalta löyty vaalijanpunasia jämälankoja joita yhistelemällä sain tehtyä tyttöille heppasukat. Neilin sukista tuli vähä liija...
Siistin rauhallinen kuosi tuolissa.
VastaaPoista