Kirpparilta löyty taas yks nojatuoli. Kangas ehyt mutta isoja taharoja oli sielä täälä jonka takia se varmaan oli kierrätykseen kuskattukkin.
Vaari kanto tuolin autosta sisälle. Ku oli saatu se sisälle ei ehitty muuta tehä ku heittää takit naulakkoon ja laitomma tuolin ossiin. Kiinnosti nähä millanen jousitus siinä on, misä kunnosa ja miten on kasattu.
Istuinosan pehemusteista näki että tuoli on ollu vähällä käytöllä, ei siinä kovin ussein oo istuttu.
Kokonaisuuessaan tuoli oli hyväsä kunnosa, ei tarvinnu tehä mittään muutaku vaihtaa kangas.
Uus kangas on jottain sekotekangasta, jäi ylimäärästä yhestä tuolista jonka verhoilin vuosi sitte, tai joko siitä mahtaa olla kulunu kaks vuotta. Harmaja kuosi on rauhallinen se on heleppo yhistää muihin värreihin ja kalusteisiin. Minne tuoli päätynee,se on vielä arvoitus. Eiköhän jostain paikkansa löyvä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suru
Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...
-
Lyhentykköön tie askeltesi alla. Olokoon tuuli myötäinen matkallasi. Paistakkoon aurinko läpimästi kasvoillesi, lagetkoon saje pehemiä...
-
Mennee nämä mun hommat ihan Pelle Pelettoman hommiksi ku alon värkkäämään jotaki aivan hullunkurista juttua. Mää en oo vielä niin kehittyny ...
Siistin rauhallinen kuosi tuolissa.
VastaaPoista