lauantai 24. lokakuuta 2015

Tahto



-vaari kirijottaa ny- 


Minä, joka tahdon
tehdä hyvää ja oikein,
niin usein
huomaan ettei voimani riitä
vaikka kuinka lujasti tahtoisin.

Minä, joka tahdon
kantaa toistenkin taakkoja,
olen niin usein 
uupunut omien taakkojeni alle.

Minä niin tahtoisin,
että Jumalani
vahvistaisi tahtoni kaikkeen hyvään.
 




4 kommenttia:

  1. Tarvitaan aina tahtoa ja tekoja.

    VastaaPoista
  2. Jännää ku tänään mietin hetken tota taakkojen kantamista. Että voiko käydä niin, että se ei aina toteudu tasapainossa..että jos joku kantais toisten taakkoja, mutta toiset ei kantaiskaan sen taakkoja saman painon eestä. Jääkö silloin liikaa yhdelle kannettavaa. Vai oisko se niin sitten että niitä jaksaa, jos osaa ja uskaltaa luottaa että viimekädessä taakat on kuitenki isommilla hartioilla. Oli miten oli, niin itellä taitaa ainakin olla vielä opittavaa siinä, miten niitä taakkoja sitten käytännössä kantaa.

    VastaaPoista
  3. Johan Johanna osasit sanoa viisaasti. Ihan sydäntä lämmitti.
    Vanha tarina kertoo lähetystyöntekijästä, joka näki pikkutytön, joka kantoi rampaa pikkupoikaa. Lähetti sanoi tytölle, että ompa sinulla raskas taakka. Tyttö katsoi ihmeissään ja sanoi, että ei tämä ole taakka, tämä on minun pikkuveljen.
    Asiat ovat siis aina joskus sellaisia millaisiksi ne itse näkee. Taakatkin.

    VastaaPoista

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Suru

 Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...