Sävyisä sydän on ruumiin elämä,
mutta luulevaisuus on mätä luissa.
Joka vaivaista sortaa, se herjaa
hänen Luojaansa
mutta se häntä kunnioittaa, joka
köyhää armahtaa.
Jumalaton sortuu omaan pahuutensa,
mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
Ymmärtäväisen sydämeen ottaa
majansa viisaus
ja tyhmien keskellä se itsensä
tiettäväksi tekee.
Vanhurskaus kansan korottaa,
mutta synti on kansakuntien häpeä.
Taitava palvelija saa kuninkaan suosion,
mutta kunnoton hänen vihansa.
PS. 14: 32 - 35
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Keskikesän juhulaa
Niin se tuo aika kulluu, ollaan jo kesäkuun puoliväli ylitetty ja vietettään juhannusta. Kartanolla alakaa kukkaloisto olla kohta parahimmi...
-
Lankaloojan pohojalta löyty vaalijanpunasia jämälankoja joita yhistelemällä sain tehtyä tyttöille heppasukat. Neilin sukista tuli vähä liija... -
Ostos - TV:sä on pyöriny mainos Cerafit paistinpannusta. Mainoksesa ne kehhuu pannun erinomaisuutta ettei sen pintaan tartu mikkään ja se pa... -
Mennee nämä mun hommat ihan Pelle Pelettoman hommiksi ku alon värkkäämään jotaki aivan hullunkurista juttua. Mää en oo vielä niin kehittyny ...
Miten onkaan osuva sana.
VastaaPoista