Sävyisä sydän on ruumiin elämä,
mutta luulevaisuus on mätä luissa.
Joka vaivaista sortaa, se herjaa
hänen Luojaansa
mutta se häntä kunnioittaa, joka
köyhää armahtaa.
Jumalaton sortuu omaan pahuutensa,
mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
Ymmärtäväisen sydämeen ottaa
majansa viisaus
ja tyhmien keskellä se itsensä
tiettäväksi tekee.
Vanhurskaus kansan korottaa,
mutta synti on kansakuntien häpeä.
Taitava palvelija saa kuninkaan suosion,
mutta kunnoton hänen vihansa.
PS. 14: 32 - 35
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Neuloosia
Ainaki kaks, ellei lähes kolome vuotta sitte, näin netisä yhet villasukat ja nappasin niistä kuvan, sillä ajatuksella, että tekasempa semmo...
-
Mennee nämä mun hommat ihan Pelle Pelettoman hommiksi ku alon värkkäämään jotaki aivan hullunkurista juttua. Mää en oo vielä niin kehittyny ... -
Lyhentykköön tie askeltesi alla. Olokoon tuuli myötäinen matkallasi. Paistakkoon aurinko läpimästi kasvoillesi, lagetkoon saje pehemiä...
-
Kaksoset kasvaa kovvaa vauhtia. Toukkapussit jäi pieniksi heti alakuunsa joten purin ne ja tein purkulangasta villatakit. Luonnonvalakosen e...
Miten onkaan osuva sana.
VastaaPoista