Ääni

Kuulen äänesi,

kuiskauksesi hilijasen,

joka erottuu särmikkäitten ja riitasten

äänten sekamelskan keskellä

majesteellisena, arvokkaana.

Kuiskauksen,

jonka sävy on hellä,
 rakastava ja suorapuheinen.

Puhut sanoja,

sanoja jotka ovat kuin

miekan pistoja tunkeutuessaan

tajuntaani ja sydämeeni.

En tahtos niitä kuulla,

ne satuttaa.

En tahtos kuulla tottuutta,

vaan juosta pois 

ja olla kuulematta.

Kuitenki jään.

Kuiskauksessasi on jotaki

mikä saa sydämeni avautummaan

ja kääntymään puoleesi.

Äänesi on niin lempeä,

rakkautta täynnä,

sanot sen olevan mua varten.

Kuulen äänesi,

kuiskauksesi hilijasen

jota kuunnellessani 

alan tajuammaan,

ettei mua tuomita.

Vaan haluat mun näkevän 

tottuuven ihtestäni,
vaikka se tekkeeki kipijää.
Mua ei tuomita
vaan saan nousta ja
alottaa alusta
uutena luomuksena.