Tänä aamuna piti herätä tavallista aikaisemmin. Vartin yli viis vilikasin eka kerran kellua, ihan vielä ei tarvinnut nousta, viimestään tunnin päästä oli noustava jotta ehti syöpästä aamupallaa ennen junalle lähtyä.
Juna-asemalle oli matkaa kilsan verran, kävelemiseen varattiin aikaa puoli tuntia,ettei tarvi kiireen kanssa juosta. Juna lähti 7:23 ja vei meitä kymmenen kilsan matkan Balatonszentgyörgyn asemalle, misä saatiin odotella tunnin verran, jotta matka pääsi jatkummaan. Zagrepin juna tuli ajallaan ja kiipesimmä kyytiin.
Oikeesti sai kiivetä, junan rappuset oli niin mahottoman korkijalla, kunnon ote piti olla kaiteesta jotta sai kiskastua ihtensä ylös.
Junamatka Zagrepiin kesti nelisen tuntia, hiukan tukalasa kehenosti ilimastoijusa vaunusa. Ilimastointi toimi parin pienen ikkunan kautta sen mukaan miten juna oli liikkeessä. Onneksi tavarahyllyltä löyty hyvä "viuhka", junan matkaesite, jolla sai aikaan pientä ilimavirtaa naamalle.
Mukavastihan se matka meni maisemia kahtellen, evväitä syyen ja neuloosia harrastaen. Oltiin Zagrepisa yhen yhen aikaan. Meille jäi tunteroinen aikaa odotella että päästään asunnolle, joka on ihan juna-aseman lähellä. Ootellesa kierrettiin kortteleita ja hajettiin automaattia mistä sai nostaa paikallista rahhaa. Siinäpä se sitte meniki loppuaika räknätesä palijoko kymmenen kunaa on euroina.
Asunto on tosi mukavalla paikkaa, kävelymatkan pääsä on kaikki mitä turistin tarvii nähä. Rakennus on reilu sata vuotta vanaha kivitalo, juutalaisten rakentama. Ulukoseinät oli sen näköset että tarttis jotaki tehdä, mutta asunto sisältä tosi siisti ja hoijettu. Olohuoneesa kiiltävä puulaattia, valakoset seinät joista yksi somistettu parilla nykytaide taululla. Taulut ei esitä mittään, niistä on vaan värejä sikin sokin.
Asunnossa on ilmastointi, mikä tietää hyviä unia, eikä hikoilua helteesä.
Keittiö on aika pikkuinen, vaan mahtuu sielä kahavia keittelleen. Asunnon omistajan mukaan ei kannata alakaa kokkaileen, ku kaupungista löytyy hyviä ja halapoja ruoka paikkoja vaikka kuin. Sehän on yks matkailun hauskuus ja ajankulu, istua syömäsä, kahtella ja tarkastella ohikulukevia ihmisiä.
Alakaa olla iltalenkin aika.....
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suru
Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...
-
Lyhentykköön tie askeltesi alla. Olokoon tuuli myötäinen matkallasi. Paistakkoon aurinko läpimästi kasvoillesi, lagetkoon saje pehemiä...
-
Mennee nämä mun hommat ihan Pelle Pelettoman hommiksi ku alon värkkäämään jotaki aivan hullunkurista juttua. Mää en oo vielä niin kehittyny ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)