sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

Vielä kukkii

Iltapäivällä kävelin lähheisen leikkikentän ohi nii huomasin, että Unkarin syrreeni vielä kukkii.
Tosi kauniita kukintoja, värit vaihteli vaalijan lilasta tummaan violettiin.
Unkarin syrreenin kukinnot on pystyjä, ei roikkuvia kuten pihasyrreenisä. Lehetki on kapijammat.
Pohojosesa kaikki kukkii tänä vuonna vähä myöhemmin mitä viime kesänä.

Sanovat, että hillan kukkia ois mahottomasti. Sehän osaltaan tietää hyvvää marijasatua mikäli muut olosuhteet mennee kohilleen. Pitäs saattaa sopivasti tihhuuttamalla vettä, eikä sais tulla repiviä tuulen myräköitä, ettei kukkaset repevy ennen aikojaan.
Niin ja pörrijäisiä  pittää surrata kukasta kukkaan jotta pöllyyttävät siitepölyt tehokkaasti.
Toivotaan, toivotaan hyvvää marija kessää.

maanantai 22. kesäkuuta 2020

Laatuaikaa

Työpäivän päätteeksi joen rannalle lastenlasten kans uimaan.
Sehän on parasta laatuaikaa ja yks kesän mukavimmista puuhista.

keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

Josefiina, Jutta ja Justiina

Pari kuukautta sitte iski nuken teko viirus. Oireet ollu hieman pitkäkestoset ku ei meinaa tulla loppua nuken vatteitten tekemiselle.
Puuvillakankaista mekkoja, trikoosta paitoja ja sukkia.
Vanahoista farkuista sai hyvvää farkkuasu värkkiä.
 

lauantai 30. toukokuuta 2020

Mollan ja Maijan lauvantai





 Molla, kuin kauvan vielä pittää oottaa.
No ei kauvaa, kohta on kyyti pihasa.


 Vauuuu miten hieno paikka
 


 Vitsit ku on upijat näköalat, näkkee meleko kauvas.
Nuo hiijenkirnut on tosi hienoja.
Aattele miten ne on syntyny, luonnonvoimat on vähä myllänneet ja muokanneet kallijoita.
On se ollu hurijaa hommaa.


 Tuo on vielä aikalailla jääsä, vaan kyllä seki siitä juhannukseen mennesä sullaa.


No nyt ollaan kahtelemasa herkkuja jos satuttas niitä löytämmään.


Olipa tuuria, saatiin ämpäri täyteen.


Kyllä meillä oli mukava reissu. Ny on mukava päivän päätteeksi vähä
herkutella ja hörppästä limskaa.

lauantai 23. toukokuuta 2020

Heräs kysymys, mistä onkaan kysymys

Joku aika sitte olin hautajaisisa. Istun siunaustillaisuuesa penkillä kuuntelemasa papin siunauspuhetta. Ihan sanatarkasti en muista miten pappi puhheensa alotti, mutta jotenki se näin meni; me kaikki ollaan kasteesa tultu Jumalan lapsiksi ja hän on ottamasa meitä vastaan ku täälä ajasta lähetään.  Alotus oli perin sanosinko virallinen, jäin tietysti korvat höröllä kuuntelleen että tulleeko puhheeseen millanen jatko. Pappi jatko puhettaan kertomalla lyhykäisesti vainajan elämänkerran, mikä tietysti tuosa tilanteesa on ihan ymmärrettävvää. Koko puhheen ajan ootin, että misä vaiheesa pappi puhus vähä enemmän Jumalan lapseuvesta, taivas kojista, ijankaikkisesta elämästä, parannuksen tekemistä jne., mutta eipä puhunu.

Jäläkeenpäin märehin nuita papin sanoja; kaateesa meijät otetaan Jumalan lapseksi. Ja hommako ois sitämyöti selevä?
Entäpä jos ihimistä ei oo kastettu jääkö hän täysin ulukopuolelle, eikä hällä oo mahollisuutta päästä Jumalan lapseuteen?

Entäpä jos ihiminen ellää elämänsä täysin selin Jumalaan. Ei usko hänneen, eikä halua kenekään muunkaan uskovan. Jos hänet on kuitenki vauvana kastettu, onko hän Jumala kielteisyyestään huolimatta automaattisesti Jumalan lapsi?

Herrää siis kysymys, mistä onkaan kysymys. Miten tullaan Jumalan lapseksi?

Raamattu  opettaa, että ihimisen pittää tehä parannus tullakseen Jumalan lapseksi, Parannuksen tekeminen on sitä, että ihiminen tietää teheneensä syntiä, rikkoneensa Jumalaa vastaan ja ymmärtää tarvivansa anteeksiannon, sovituksen Jumalan kans. Kattuu tekemijään vääriä tekoja, haluaa muuttaa elämänsä suuntaa ja jatkosa ellää Jumalan tahon mukasta elämää. Synnit ku on saatu anteeksi, sen jäläkeen voi hyvällä, puhtaalla omallatunnolla ottaa kasteen.

Uuven testamentin aikoihin ku ihimiset ottivat kasteen, ennen kasteen ottamista heille oli julistettu evankelijumia. Ihimisten sydämisä synty usko Jeesukseen, he teki parannusta, katuvat tekojaan ja sitä kautta heijän elämä muuttu ja heijät kastettiin.
Ei kai tuo järijestys oo miksikään muuttunu vaikka eletään vuotta 2020, se toimi tuohon aikaan ja toimii nytki.

Usko ja kaste on uskonelämän alakuaskeleet, siitä lähetään liikkeelle taivastielle.

Oikein mukavaa viikonloppua sinulle.

 






Värimuutos

 Muutama vuosi sitte, sain lahajaksi syyshortessan. Siitä on kasvanu pieni puu joka kukkii hienosti. Alusa kukat oli valakosia, vaan nyt ne ...