Takka

 Pari viikkua sitte, meille tuli muurari talloon. Päätettiin laittaa tuppaan takka, ku viime talavena polteltiin puita hellan pesäsä, niin tojettiin sen olevan ihan liijan pikkunen. Hellan päälle oli kasattuna muutama vuolukivi jotta ois enemmän lämpenevvää massaa, mutta eihän se semmonen yhistelmä oo läheskään niin hyvä ja tehokas, mitä kunnon takka. 

Muurari lähetti vaarille tarvikelistan jonka perusteella oli kätevä käyvä hommaamasa värkit. Tavaran toimittaja kuskas värkit kartanolle uluko-oven viereen, ei tarvinnu tiiiä kantaa pitkän matkan päästä. Vaari toimi apumiehenä ja sai "juosta" eestaas tiililäjän, leikkurin ja tuvan väliä. Siitäpä se alako takka nousemmaan.

Ammattimies on ammattimies, näki ettei tarvinnu muurarin miettiä mitä seuraavaksi piittää tehä, niinku hän se ihte ilimas, että "se tullee selekärangasta ku hommia on teheny yli kolokytvuotta .

Takan pittää antaa kuivua ainaki kuukausi, tai kaks sitte voi alakaa lämmittelleen pikkusilla tulilla. Talaveen mennesä saahaan laittaa pesällinen palamaan. Onpa se mukava istuskella iltahämärisä kiikkutuolisa ja kahtella liekkien leikkiä ja kuunnella tulen rätinää. Taijan hommata loimutuslankun, että saahaan kokkeilla miten loimulohen paistaminen onnistuu.

Maanantaina muurari kävi vetämäsä pintaan viimesen tasotteen ja ny se alakaa olla kuivunu. Pinta vaalennee mukavasti. Eka tulet ku on pesäsä pijetty, sitte voi pinnan maalata. Luonnonvalakonen saattas olla aika passeli sävy takkaan...