Pari viikkua sitte oli roskikseen ilimestyny pikkunen pöytä.
Siitä oli yks pieni puupalanen irronnu jonka takia pöytä ei pysyny pystysä.
Kannoin pöyvän parvekkeelle, hajotin sen ossiin ja korijasin irronneen puupalan. Ei siinä ollu muuta vikkaa kuin ruuvit liijan löysällä. Siirsin molempien puupalojen paikkaa niin sain ruuvattua ruuvit ehijään puuhun, eikä vanahoihin reikiin.
Pöyvän petsaus oli kannesta lähes kokonaan kulunu, jalakaosa oli vielä ihan ok. Päätin kuiten, että hion kaikki osat ja maalaam ne. Mulla oli jääny vaalijan harmajaa maalia äitin kukkapöyvän maalauksesta, nii se paassaa tuohon vallan mainiosti.
Maalasin ensin kannen reunat ja jalakaosat. Pöyvän pinnan jätin maalaamatta, ku siinä näky niin hienosti puunsyyt. Vejin pari lakkakerrosta pintaan niin hyvä tuli.
Pöytä ei vie parvekkeella palijua tillaa ja ku sitä ei tarvi, se on heleppo taittaa ja laittaa syrijään.
Kierrätys kannattaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kaikki hyvin
Vaarin hartauskirijotus Majakka lehteen. ”Minne poikani meni, sinne minäkin tahdon mennä.” Näin anoppini Eeva kertoi ajatelleensa pienen po...
-
Lyhentykköön tie askeltesi alla. Olokoon tuuli myötäinen matkallasi. Paistakkoon aurinko läpimästi kasvoillesi, lagetkoon saje pehemiä...
-
Mennee nämä mun hommat ihan Pelle Pelettoman hommiksi ku alon värkkäämään jotaki aivan hullunkurista juttua. Mää en oo vielä niin kehittyny ...
Meilläkin on tuollainen pöytä, josta olen onnistunuy irrottamaan kuultolakkaa pertessä (luulin väriä puun luonnolliseksi väriksi). Onpa hyvä idea maalata se vaaleaksi! Taidan vähän matkia :)
VastaaPoistaMaalaamalla saa kivasti uudistettua pintoja.
VastaaPoista