keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Vanaha pois, uus tilalle

Porstua, eli kuisti on niin huonokuntonen ettei sitä kannata alakaa korijaamaan. Sille annettiin purkutuomio ja tännään miehet alottivat sen homman.



Eipä siinä kovin kauvaa nokka tuhise ku katto on purettu ja alakaa seinien purku.







Ikivanahat vintinrappuset pittää kyllä säästää vaikkei niitä takasin laitetakkaan Ne ku ei täytä nykypäivän eeuu direktiivejä. Ovat liijan kapijat, liijan pystyt ja liijan pienillä askelman syvvyyellä varustetut. Saiskohan nuista jonkulaisen kukkatelineen tai hyllykön?
Pitänee suunnitella.

Vähhiin se mennee enneku kokonaan loppuu.
Pariovet on ollu joskus aika hienot. Pintarimotuksen alta löyty toisenlaisia kuvijoita.



Uuvet ovet vois teettää puusepällä. Nuista saa hyvän mallin millaset tehä





Siinä ne on porstuanjämät jälijellä. Ovien yläpuolella olevista aukoista pääsee vintille.
Nämä kirkkaan keltaset sävyt näyttää olevan jotenki suosiosa tämän talon korijauksen yhteyvesä.
Nuihin vintin aukkoihin pitänee kans laittaa joku suoja ettei linnut lentele sisälle.
Siitäpä se homma etenee....






5 kommenttia:

  1. Kova on into tehdä ja mikäs on tehdessä kun osaa.

    On oikein tärkeää ja arvokasta, kun tommosseen hommaan läksitte. Tyhmempi olis ajannu talon kumoon katepillarilla ja tehny ruman talon samaan paikkaan.
    Hyvä te!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä, välillä itekki ihimettellee mistä moinen into oikeen tullee. On vain sisällä sellanen tunne, että talo piti alakaa kunnostaan.

      Poista
  2. Hieno juttu, talo uudistuu kummasti:) Sama homma pitäisi tehdä meilläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän talon ilme muuttuu ja alakaa uus elämä.

      Poista
  3. Todella kauniit ovet sieltä löytyikin. Hienosti näkyy aikakausien kerrokset purkutyön edetessä. :)

    VastaaPoista

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Suru

 Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...