Poika oli löytäny roskiksesta lepakkotuolin rungon. Soitti ja kysy, voisinko ommella siihen kankaan tai kaks. Ja minähän voin. Ylemmäsä kuvasa kangas lähes mustaa farkkukangasta, alemmasa kuvasa tumman ruskijaa paksuhkoa pukukangasta, jonka pinta on kivan samettisen olonen. Pojan tuolin runko ei välttämättä oo ihan saman kokonen mitä tuon mun, mut tuskinpa niisä kovin suurta eruavaisuutta on. Liijan löyhälle jäävä kangas ei oo hyvä istuttava. Liijan kirijälle jäävä taas saattaa ratketa.
Ommaan tuolin runkoon nuot ainaki passas ihan hyvin.
EuroKankaasta kävin ostamasa kankaat, molempia riitti metrin palaset. Sattu niin hyvin, että molemmat kankaat löyty lootasta, misä oli kyltti; tästä kankaat 20 € / kg. Kankaitten jämäpalasista tekasin pienen koristetyynyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)