Ruokarukkous

 Kyllä ei voi oikeen muuta sanua kuin, että nykyään ihimiset ovat tulleet perin herkkänahkasiksi, joskus se on niin pienestä kiinni, mikä suuresti ihimetyttää ja kummastuttaa.
Kevväällä oli iso haloo suvivirrestä. Sen laulaminen koulujen kevätjuhulisa olis pitäny lopettaa. Minkä takia?
 Koska jotku vanhemmat olleet sitä mieltä, että se on liijan uskonnollista kuultavaa heijän mukeloilleen.
 Mitähän pahhaa se virsi mukeloitten elämäsä sais aikaan?

No, toinen lähes samanlainen juttu oli tää ruokarukkous.
Helsikiläinen äiti oli vieny mukelonsa iltapäiväkerhoon, jonka toiminta sanottiin olevan vakaumuksetonta.
Ruokailun alusa oli kuitenkin pijetty ruokarukkous, mikä oli ollut vappaaehtoinen, kaikki lapset eivät olleet sitä lausuneet. Äiti oli tyrmistynyt siitä että lapsi oli joutunu olemaan mukana kyseisesä hetkesä.
*pitempi versio jutusta löytyy linkistä*

Eikös ruokarukkouksia oo pijetty kautta aikain, sehän kuuluu suomalaiseen kulttuuriin siinä kuin suvivirsikin.
Kukkaan oo tainnu sen kummemmin tulla ajatelleeksi, että rukkoileminen olis uskonnon opettamista. Sehän on enemmänki sydämen kiitollisuutta siitä, että on saatu leipää syödäksemme.

  http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014081418571316_uu.shtml