Mukava oli tulla kotija ku oli lähes valamis ruoka oottamasa. Poika ja minijä olivat teheneet käristystä ja keittänneet kuoripottuja, siihen lisäksi vähä vihersallaattia, nii jopas oli hyvvää.
Synttärilahajaksi sain hienon taijeteoksen. Pojalle näyttää perriytynneen näpertäjän ja värkkääjän keenit. :)
Kirijavalion muovonmuutos. Kauhia homma on ollu taitella nuo sivut, että saa passaamaan taitokset kohilleen. Vaan sitähän se näpertäminen just on, haasteellista, aikaa vievää ja kärsivällisyyttä koettellevvaa touhua. Tosi hieno, teos löysi paikkansa olohuoneen kaapin päältä.
Komija aurinkoinen päivä, se tietää pyykkikonneelle töitä.
Meinasin että lähen tännään jo kahtelleen mustikoita, vaan enpä lähekkään. Päänuppi meinaa olla vähä kipijä, menneenee ohi ku nappaan yhen ibumaksin nassuun.
Taitaa olla lämmintäkin niin paliljo, että eipä tiijä vaikka innostusin käymään iltapäivällä uimasa.
Eihän sitä näin eka kotipäivänä ossaa oikeen mittään suurempia alakaa tekkeenkään, kuhan ollaan ja ihimetellään, otetaan loppulomakin perin rennosti.
Mukavaa päivää sulle!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suru
Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...
-
Lyhentykköön tie askeltesi alla. Olokoon tuuli myötäinen matkallasi. Paistakkoon aurinko läpimästi kasvoillesi, lagetkoon saje pehemiä...
-
Mennee nämä mun hommat ihan Pelle Pelettoman hommiksi ku alon värkkäämään jotaki aivan hullunkurista juttua. Mää en oo vielä niin kehittyny ...
Hauska kirja:)
VastaaPoistaMatkan suunnittelu ja kotiinpaluu, eikös ne olekin parasta matkassa.
Olihan mukavaa olla teijjän matkassa matkalla.
VastaaPoistaMahtavan upee kirja!!
Minne katos mun edellinen, pitkä kommentointi? Höh
VastaaPoistaVaikuttaa siltä, ettei saa kirjoittaa tekstiä ennen kuin kirjautuu. En muista enää, mitä kirjoitin, mutta siunattua loppukesää teille!
VastaaPoista