torstai 20. syyskuuta 2012
Kahavilusikasta väännettyä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kyllä minä niin mieleni pahotin
Kyllähän se taitaa olla niin, että monenlaista asijaa sitä täsä maailmasa joutuu kuulemmaan. Mihinpä sitä ihiminen korvansa laittaa ku ne mu...
-
Kyllä nyt on saatu nauttia kesästä. Hellettä on piisannu riittävästi, ihan jo tukahuttavan kuumaa ollu välillä. Hiki on tullu kartanolla yh...
-
Nyt ei taija auttaa ennää laulella, vielä on kessää jälijellä. Syksy on tullu ja tuopi mukanaan hyiset tuulet ja vesisatteet. Luonto valamis...
-
Lankaloojan pohojalta löyty vaalijanpunasia jämälankoja joita yhistelemällä sain tehtyä tyttöille heppasukat. Neilin sukista tuli vähä liija...
Woihan nenä ku on hauskan näköin.
VastaaPoistaVoi, miten kiva! Hyvä idea! Olen nähnyt vanhoista lusikoista taitetun myös noita ruokaliinapidikkeitä. Eli siis vähän aakkeemmaksi-laakeemmaksi pyöryläksi. Nekin olivat kivoja!
VastaaPoistaEipä olis uskonut että lusikasta väännetään sormus, nyt pittää alkaapi väänteleen kaikkia nuoruuden palkintoja, niissä on varaa vaikka koekappaiksi.
VastaaPoistaVanhoja lusikoita ym ruokailuvälineitä olisi vaikka kuinka, mutta minulta puuttuvat ne kädentaidot. Tuo on niin kaunis.
VastaaPoistaYhdellä tutulla on keittiössä mobile, rautalankaa pyöreänä ja siinä roikkuu vanhoja haarukoita ja lusikoita, eri kokoisia. Ehkä sellaiseen taitoni riittäisivät, juuri ja juuri;)
Minä ostin Haminan lähetysjuhlilta lusikasta (kokonainen pikkulusikka) tehdyn kaulariipuksen.
VastaaPoistaEn ole kuitenkaan käyttänyt sitä, koska (rykäisy) olen sen näköinen, että lusikkaa on käytetty tosi paljon muuhunkin kuin kaulassa riiputtamiseen :D