Kyllä se niin on että tää aika vuojesta on sitte pimiää. Nelijän aikoihin alakaa hämärtää ja viijeltä on jo niin pimijää että valot saa pallaa joka paikasa. Aamullaki vasta yheksän jäläkeen alakaa päivä pikkuhilijaa valakenemmaan, joten kai se on sitte se kaamos, mistä lapin ihimiset puhhuu.
Se on syystalavi. Tai noh, mikkää talavi oo ku vesikeliä, plussan puolella mittari ja nurmikot helottaa viherijöinä. Syreenit josaki kaupungin kulumalla alako kukkiin uuvestaan ja sentäs marraskuu.
Misä lumi? Joku kysy multa että ookko jo oottanu lumen tulua kovasti, sanon että no enpä kuule oo. En oo ehtiny moista asijaa ajattelleen niin perusteellisesti. Hiihtämmään ku ei oo kiire, eikä mäenlaskeminenkaan kovin kauheesti oo viime vuosina innostanu, että mihinpä sitä lunta sillaitte tarvis.
Mutta ihan kiva se on kuiten että talavella ois lunta etes niin jotta maa kutakuinki valakonen.
Ja luulen, että kyllä sitä kohta puolin satelee, tiijä vaikka ens viikolla.
Kai sitä pittää alakaa lunta ihan oottelleen niin ois ku muutki ihimiset. :)
Mukavia lumen oottelu hetkiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pitiki sattua
Sattuu ja tapahtuu, niihän sitä tekkee, ja ku on sattunu niin hankala on korijata. Tällä kertaa sattu kakun tevosa. Perjantaina tein isänpäi...
-
Vähä yli kuus heräsin ja olin niin pirtiä että meinasin saman tien nousta ylös. Mut jäin kuiten vielä vähäksi aikaa köllöttelleen kokin viek...
-
Kaksoset kasvaa kovvaa vauhtia. Toukkapussit jäi pieniksi heti alakuunsa joten purin ne ja tein purkulangasta villatakit. Luonnonvalakosen e...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)