sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Karpalosaarna

Olipa niin  mahtava sunnuntai aamupäivä että eipä palijo paremmin vois olla.
Aamulla kahtoin mittariin, +4 ei saja, nyt karpaloon. Aamukahavit keitin pikku perkolaattorilla, kävin sanomas kokille että lähen suolle, tuukko mukkaan.? Aiko tulla, joten isompi perkolaattori hellalle porisemmaan että saahaan kahavit matkaan. Tunnin päästä olimma suon laijalla ämpäreittin kans, siitäpä sitä sitte kahtelleen punasia mättäitä.
Olihan niitä.

Siinä poimiesa alako Jumalan henki mulle puhumaan karpaloitten poimimisen kautta. Että ennään ei oo pitkä aika kun ihmiskunnalle tapahtuu sama mitä tapahtuu täsä suolla . Nimittäin se etttä Jeesuksen tulemus on lähellä. Aivan kuten täsä, joku karpalo lähtee, päätyy mun ämpäriin, joku karpalo jää suolle.

Aivan kuten raamatusa sanotaan Matteuksen evankelijumin 24 luvusa. Luvun alakuosasa puhutaan maailman tilanteesta mitä kaikkea tapahtuu ennen sitä hetkeä. Jakkeesta 30 lähtein puhutaan sitte tarkemmin merkistä mistä voijaan päätellä että hetki on lähellä. Jakkeesta 37; Sillä nii kuin oli Nooan päiiviä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä, ennen vedenpaisumusta; Söivät, joivat,naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti , jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.
Silloin on kaksi miestä pellolla, toinen korjataan talteen ja toinen jätetään. Kaksi naista on jauhamassa käsikivillä, toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.

Hiljainen puhe jatku sisimmässäni.
Näätkö, osa karpaloista on ihan sammalleen keskellä, piilosa jopa näkymättömissä. Osan niistä voi poimia osaa ei kun ei niitä ees nää. Tällästen karpaloitten kaltasia ihimisiäki on, he ajattelevat että uskosta ei sais puhua, eikä sitä tarvi kenellekkään kertoo.
Roomalaiskirijeen kymmenes luku jakkeesta yheksän; Sillä, jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuollesista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Sanoohan Raamattu; " Ei yksikään joka häneen uskoo, joudu häpeään".

Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä joka on taivaissa. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa. Matt: 10:32-33

Karpalosaarna päättyy kiitolliseen mieleen, tietoisuuteen siitä että Hän on uskollinen ja armahtavainen eikä hylkää yhtäkään joka hänen puoleensa sydämestään kääntyy.

Aurinko paistaa lämmittäen mukavasti selekää. Karpaloita lentellee ämpärriin tasasta tahtia, on hyvä olla.
Kohta aika hörpätä kuppi kahavia.

3 kommenttia:

  1. No ne oudot sanatnois löytynny sanakirjast partapappa/suomi.
    Rukari=ruuvimeisseli, moska=lekaa pienempi, reilun kilon painava vasara, vinka=ruuvipuristin...
    Mukavaa...

    VastaaPoista
  2. Paula Portaankorva1. lokakuuta 2011 klo 20.27

    Kyllä oli mukavasti kirjotettu vakavasta ja tärkeästä asiasta. Näinhän se on.

    VastaaPoista
  3. Aivan ihana ja suora oli kirjoituksei, siihen ei voi sanoa kuin amen.
    Itsekin välillä blogissani oon kirjoitellut uskon asioista. Oli tosi mukava löytö tämä sinun blogiasi, tulen varmasti lukemaan tätä jatkossakin ja kattelen aikaisemmin kirjoitettujakin, kun vain kerkeän. Positiivisen, uskovan ihmisen löytäminen on aarre. Siunausta elämääsi :)

    VastaaPoista

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Joulu on taas

 No tottahan se on, että joulu tullee vaikkei tekis yhtään piparitalua, mutta muutama niitä pittää tehä jotta saa näpertämisen vietin tyyvyt...