Hirsitalon remppaa: leka, teräspiikki ja tupajumi

Talaviloma ja naistenpäivä, hyvä päivä alotella mummolan remppaa. Tämän viikon ajatuksena on, että tehtäs semmosta omatoimista kuntotarkastusta niin saatas vähä seleville mitä kaikkee siinä pittää alakaa korijaamaan.

vaari kirijottaa ny

Kuntotarkastusta varten ostimme matkalla mummolaan sopivat työkalut: neljän kilon leka ja teräspiikki. Lekalla on tarkoitus testata tuvan betonilaatan paksuus ja raudoituksen lujuus ja piikillä tsekataan hirsien lahoviat.

Ensiksi aloitettiin Matin huoneen tsekkaus. Entiset hajoitussilput pois ja uutta sitten tekemään. Seinien haltexlevyjen alta löytyi  kaksi tapettimallia, joista tässä toiseksi alimmainen. Haltexien päällä oli kolme erilaista tapettia.

 Tässä vaiheessa homma oli vielä sisäsiistiä, mutta kun kurkistimme lattialautojen alle, niin homma muuttui...

Lattiassa oli suurin piirtein rossilattian tyylinen ratkaisu. Täytteenä oli pääasiassa heinäladon pohjalta kerättyä heinäsilppua, sammalta, pahvia, sanomalehteä ja päällimmäisenä vähän karhuntaljaa. Heinäsilpun joukosta löytyi tietysti villasukka, pipo, lippalakki, raittiuskirja, muutama raamatunsivu... niin ja iso osa lattiasta jäi vielä aukaisematta. Täytettä oli lähes 30 senttiä paksusti.

Liitto-lehti vuodelta 1963 mainosti Rexonaa, joka tappaa bakteerit ja antaa vapauttavan raikkauden. Puhdas, raikas ja suloinen.

Pöly. Kamala. Aivan kamala pöly. Se yritti menä syvälle kitusiin vaikka meillä oli hengityssuojaimet. Tämän lattian alla oli jonkinlainen betonilaatta siellä heinäkerroksen alla. Laatan päällä oli pikikerros; siltä se ainakin näytti. Hirret olivat pääosin kunnossa, mutta oli siellä joku pätkä lattiatason alla ihan pölynä. Tarkat nettitutkimukset antoivat aavistella, että kyseessä voisi olla tupajumi. Se kyllä kuulemma kuolee tyhjillään olevan talon hirsissä reilussa pakkaskelissä. Toivotaan, että niin on tässäkin käynyt.

 Talon tuvan lattiapinta on noin 6x6 metriä ja siihen on valettu joskus betonilaatta. Muutamalla lekan heilautuksella näimme sen mitä varten leka tuli ostettua: valu on noin 7 cm paksu ja sen sisällä on betoniverkko, mutta onneksi verkko oli aika ohkasesta langasta tehty.
Naapurikin kävi katsomassa taloa ja aikansa katseltuaan sanoi, että voisin tulla huomenna talkoisiin jos tarvitaan. - Vau! Tällä kylällä asuu mukavia ihmisiä!  

Sana sunnuntaille

Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, eivätkä ne kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljon suurempiarvoiset kuin ne? Matt. 6: 26

Pari räpellystä

Pikkusia pahavilaatikoita, kartonkia, liimaa, lehtejä, tapettia, niistä syntyy räpellyksiä.

Loota on kooltaan kymmenen kertaa kymmenen senttiä ja yhen sentin syvynen. Ihan vaan kokkeilin miten tuollasesta vois tehä kolomiulotteisen " kortin". Koirat on irrallaan taustasta, kuvasta sitä ei kovin hyvin huomaa.

Isompi loota on viistoista kertaa viistoista senttiä ja syvyyttäki lähes kolome senttiä.
Vanahaa tapettia seinään ja hedelmätaulu, siinähän se on kamari naistenkerholle valamis.

Naisten kuvan leikkasin lehestä neliskanttisena palasena ja liimasin kartongille. Sitte ku kuva oli kuivannu leikkasin sen ääriviivoja myöten irti. Anni, Sanni ja Fanny ovat oivaltanneet että elämä on ihanaa, ku sen oikeen oivaltaa.

Seurakunta

Seurakunnasta käytetään raamatussa palijo vertauskuvallisia nimityksiä. Sielä sanotaan sen olevan lammaslauma, morsiusjoukko, elävien kivien joukko jne.

Papit ja puhujat keksivät usein hyviä vertauksia ja yhen semmonen kuulin täsä joku viikko sitte. Hän vertasi seurakuntaa suihkusuuttimeen. Mietitäämpä sitä hetki.
Suihkun toimintahan perustuu siihen, että siinä on pieniä reikä joitten kautta vesi virtaa ulos tietyllä paineella. Mitä suuremmalle hannaa avataan, sitä suuremmalla paineella vesi lentää. Tuo puhuja ajatteli, että jokkainen uskova on kuin yksi reikä suihkussa ja ku kaikki on kunnossa, niin vesi tullee joka reijästä.

Miellyttävintähän on olla suihkusa sillo, ku kaikki reijät toimii ja vesi virtaa tasasen pehemijästi.Varmaan jokkainen on ollu semmosen suihkun alla, jonka kaikista reijistä ei vettä tuu, vaan osa on tukosa. Niistä jotka eivät oo tukosa, tullee sitte vesi huomattavan suurella paineella singoten joskus epämääräästi väärään suuntaan.
Tavallisen suihkun tukkeentumisen yleisin syy lienee on kalakkipitonen vesi. Ajan kans kalakki tarttuu pienten reikien reunoihin sillä seurauksella, että reikä pienenee ja pienenee kunnes reijästä ei yksinkertasesti ennään pääse vesi läpi.

Vaikka seurakuntasuihkun vesi on puhasta, voivat reijät siitä huolimatta tukkeentua. Syy ei oo veesä vaan josaki muusa. Tarkemmin sanottuna ihimisten omasa sisimmäsä, asenteisa, anteeksiantamattomuuesa, katkeruuesa, kateellisuuesa, synnisä, ylypeyesä, listaahan vois jatkaa vaikka kuin pitkästi.

Yhen reijän tukos saa veen ja voiman virtaamaan toisen avoimesta reijästä suuremalla teholla. Saattaa jonku sisaren tai velijen elämäsä Pyhä Henki toimia voimakkaasti. Hänen rukouksiiin tullee vastauksia, koetaan Hengen voimaa ja ihimisiä parantuu. Eikähän se oo pois keltään toiselta. Sammaa vettähän sitä tullee jokaikisestä reijästä enemmän taikka vähemmän.

Mitä se vesi sitte on täsä vertauksesa? Se vois kuvata Jumalan sannaa ja uskovien elämän kautta vaikuttavvaa ja essiin tulevaan Jumalan hyvvyyttä sen kaikisa muovoissa. Jumalan perusidea on se, että meijän jokkaisen kautta hän voi hyvyyttään tuuva esille.

Niinpä tuo puhuja sanoki, että kun me tiijetään mikä tuon veden virtaamisen voi elämässämme estää, niin meijän pitäs olla tarkkana ja tehä tarvittavat puhistustoimet ajoisa. Jos huomaamme asioita, jotka voivat estää tuon veen virtaamisen kauttamme, niin pannaan semmoset asiat pois. Se on ilo itelle, ilo lähellämme oleville ja varmasti ilo myös Jumalalle.

Vaarat

Seison mehtäaukian laijalla ja kahtelen.
Kahtelen eesä aukenevvaa laajaa maisemaa
jota riittää silimän kantamattomiin.
Vaaroja, vaaroja, vaaroja, niitä riittää.
Ne kohoavat kohti korkeutta.
Kamelinkyttyrän omaisia kukkulaketjuja,
toinen toistaan jyrkempinä joitten
välleihin syntyy laaksoja.
Kauvimmaiset vaarat piirtyvät
taivaanrantaa vasten häipyn
ja haihtuen sen hämyyn.
Vaarat ovat osa kaunista, karua erämaata
jonne harva eksyy tekemään tuttavuutta
luontoäidin kanssa.

Hyss.., hilijaisuuesa kuulee.

Hemmotteluhetki

Olipa ihana päätös työpäivälle, tunnin makkoilu hierontpöyvällä.
Sain kokkeilla lämpöhoitoa ennen varsinaista selijän hierontaa.
Selijän alle laitettiin kuuma kumi tyyny, jonka sisällä oli savia. Kumin päällä oli frotteepyyhe, mutta se oli lijan ohkanen, ku alako hetken päästä selekänahkaa polttelemmaan. Piti pyytää hierojaa laittammaan toinen pyyhe, että pystyn makkaamaan sen ajan tyynyn päällä, ku hän hieroo käsivarret.
 
Kovin pahasti ei ollu lihakset jumisa.
 Ainut kohta misä tuntu kirreyttä oli lapojen väli.
Kyllähän se hieman otti kipijää, ku hieroja paino kyynärpäällä selekärangan vierestä ja eteni hilijalleen kohti niskaa. Kysy vaan välisä, että kestänkö vielä.

 Mielenkiintosta miten erilaisia tapoja hierojilla on. Jotku sivelee ja hivelee ettei oikeen tiijä tulleeko hommasta mittään. Tokihan sellasellaki hieronnalla saa pintaverenkiertua vilikastummaan, mutta lihakset jää pakostakin  vähemmälle huomiolle. Toiset taas junttaa ja jyrää just sitä kipijää kohtaa ees taas, aivan kuin se ois hoidon olennaisin osa. Sehän ei oo hyvä systeemi ollenkaan. Kipuhan on sellanen, että se saa lihaksen jännittymmään eikähän sellasta pysty hierommaan. Hierottavan tullee olla ihan rentona, lihakset löysinä.

Hieronta on mukavan tuntosta ku se on joustavaa ja etenee töksähtelemättä. Hierontaölijyn määrä on kans aika ratkaseva tekijä. Jos sitä on liijan vähäsen sen tuntee kyllä nahassaan, jos liijan palijo senkin tuntee. Ei kiva  jos ölijynorot valluu kainaloihin.

Lapojen kunnosa pitämiseksi hieroja kehotti tekkeen viistoista punnerrusta joka päivä. Tai olemaan lankku asennosa vähintään minnuutin ajan joka päivä. Siinäpä sitä mummelille reeniä.

Kortteja, kortteja

Se alako viime viikolla, aivojeni näpertämislohkon ylivilikkaus joka purkaantu servettien, kartonkien ja papereitten leikkaamisseen ja liimaamisseen.

Tältä errää on korttein näpertäminen tyydytetty, voipi keskittyä näpertämmään jotaki muuta. :)

Lepposaa sunnuntaita!