lauantai 1. tammikuuta 2022

Niin se on taas uusi vuosi edessä

 Voiko tähän muuta sanua, kuin sen mitä Samuelin kirjassa sanotaan, tähän asti on Herra meitä auttanu.


Vuosi vanaha vaipu hautaan, riemuineen ja murheineen.

Ihimismieli puhkee nöyrään , rukkoukseen ja kiitokseen.

Oi jos vuosi alakava, ois Luojan siunaama, Luojan siunaama.


Oi, jos koittas päivä uus, syvämmeen ny jokkaisen.

Uus toivo orastais, syttyis usko Jeesukseen.

Sillo vuosi alakava, ois Luojan siunaama, Luojan siunaama.


Haltuun Korkeimman ny anna, kallehimmat toiveesi.

Pienet huolesiki kanna, Hän ne kääntää parhaaksi.

Hämpä vuojen alakaneen, johtaa hyvvään päätökseen, 

hyvvään päätökseen.


1 kommentti:

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Suru

 Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...