Vielä jäi kangastilikkuja ja harijan vartta yhteen keppariin. Pitänee alakaa se värkkäämään jotta saan ennen joulua valamiiksi.perjantai 30. marraskuuta 2018
Ih hah haa, ihh hah haa, hepo hirnahtaa
Mummi, voisikko tehä meille vielä yhen kepparin, kysy pojan likka ku kävin heillä kyläsä. Lupasin tehä. Komerosta löyty vielä viime joulusia kankaita josta hepan sai tehtyä. Vaan eihän sitä kannata yhtä alakaa tekkeen, samalla vaivalla tekkee usijamman.
Vielä jäi kangastilikkuja ja harijan vartta yhteen keppariin. Pitänee alakaa se värkkäämään jotta saan ennen joulua valamiiksi.
Vielä jäi kangastilikkuja ja harijan vartta yhteen keppariin. Pitänee alakaa se värkkäämään jotta saan ennen joulua valamiiksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Lyhentykköön tie askeltesi alla. Olokoon tuuli myötäinen matkallasi. Paistakkoon aurinko läpimästi kasvoillesi, lagetkoon saje pehemiä...
-
Mennee nämä mun hommat ihan Pelle Pelettoman hommiksi ku alon värkkäämään jotaki aivan hullunkurista juttua. Mää en oo vielä niin kehittyny ...
Aivan upeita! Kelpaa noilla ratsastella.
VastaaPoistaWautsi, pikkasenks on ihania!!
VastaaPoistaWau miten hienoja hevosia!! Olet sinä taitava!
VastaaPoistaKiitos kaikille, onhan noita tullu muutama tehtyä. Tekemällähän ne taidot karttuu.
VastaaPoistaHienot:) Meillä eilen nuorimmainen korjasi yhden oman tekemänsä suuta, kun ei ollut tyytyväinen siihen. Ompeli sitä vähän ja lisäsi täytettä. Onneksi osaavat jo itse värkätä niitä:) Minä en ole tehnyt ainuttakaan, mutta korjasin vanhemmille lapsille joskus vuosia sitten sitä, jonka isäni oli minulle joskus tehnyt. Laitoin uuden päälisen ja harjan vanhan kankaan päälle. Nyt tuo lasten Silvoksi nimeämä tarvitsisi uuden harjan jälleen.
VastaaPoista