sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Kaikkialla läsnäoleva

Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut.
Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät;
sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.
Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset,
ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.

                                              Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni,
jota sinä, Herra, et täysin tunne.
Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa
ja laskenut kätesi minun päälleni.
Sen kaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen,
ylen korkea käsittääkseni sen.

Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, 
minne paeta sinun kasvojesi edestä?
Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; 
jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä.


Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä
ja asettuisin asumaan meren ääriin,
sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi,
sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.

Minä kiitän sinua siitä,
että olen tehty ylen ihmeellisesti;
ihmeelliset ovat sinun tekosi
sen minun sieluni kyllä tietää.

( psalmin 139 jakeita)


3 kommenttia:

  1. Ihmeelliset ovat Hänen tekonsa!

    VastaaPoista
  2. Amen :)
    Ja miten upeat maisemat! Noita katsellessa sydän kiittää Jumalaa, miten ihmeellisesti hän on kaiken tehnyt hyväksi.

    VastaaPoista

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Suru

 Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...